Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Oksa - 10.02.24 - klo:08:57
-
lehessä kertoivat että siemen saattaa olla katoavaa luonnnonvaraa ens keväänä. onko jo nyt näkyny pulaa lajeista? löytyyköhän noita vanhempia lajeja muualta kuin luomuviljelijöiltä? pitääpä alkaa kyseleen..
-
Voi ollakin, että on pulaa. Toisaalta minulta meni ennen puinteja 60 tonnia 22-vuoden Perttua pakkaamolle. 99 itävyys ja komeeta tavaraa. Kyllä sitä on ilo myydä jollekin. Ite olen ainakin saanut ne lajikkeet joita olen halunnut. Onko joku syy, miksei niitä siemeniä voi ostaa ja varata nyt vaan pitää odottaa toukokuun ensimmäiselle viikolle.
-
Hankkijalla ainakin Feedway oli loppunut ennen joulua ja Maire oli siinä mallissa että nurkkia lakaistiin. .Rypsinsiementä on kyllä saatavilla .
Mutta onhan noita siemenmyyjiä joilta löytyy aina jotain.
-
Lähes joka talvi pelotellaan siementen loppumisella, milloin milläkin syyllä, kuinkas sitten on lopulta aina käynyt, tuskin on koskaan kylvöt jääneet kenelläkään tekemättä siemenpulan takia. Voihan tietysti suosituimmat lajikkeet ja uutuuslajikkeet loppuakin, mutta vähän haiskahtaa aina markkinointitempulta tuo pelottelu.
-
Lähes joka talvi pelotellaan siementen loppumisella, milloin milläkin syyllä, kuinkas sitten on lopulta aina käynyt, tuskin on koskaan kylvöt jääneet kenelläkään tekemättä siemenpulan takia. Voihan tietysti suosituimmat lajikkeet ja uutuuslajikkeet loppuakin, mutta vähän haiskahtaa aina markkinointitempulta tuo pelottelu.
Sitä se onkin. Tarkoitushan on saada myytyä kaikille sertipölyllä kyllästetyt siemenet. Hintakin varsin kohtuullinen kolmin tai nelinkertainen myytävään viljaan nähden. ;D
-
TOSsilla mennään.💪
-
Onhan tuota siemenen loppumisen pelottelua joka vuosi mutta kai myyjä myy jos ostaja haluaa ostaa aivan rahalla.Silti myyjä sanoo että on siemenet myyty loppuun,ei saa enää...kummaa hommaa.
-
Kyllä siemeniä löytyy, mutta jostain syystä halutaan aina niitä ihan uusimpia huippulajikkeita ja ne meneekin sitten nopsasti. Sitten jos lähdetään siitä liikkeelle, että löytyykö ylipäätään jotain ja keräilee vaikka niitä muutamia yksittäissäkkejä hallin perältä, voi tulla jopa kohtuullisen edulliseksi. Vaihtoehtoja on.
-
Naapuri valitteli viime keväänä kun vehnän siemen loppui kesken ja kaupasta oli vehnän siemenet loppu. Ostin viime syksynä samaa lajiketta pari säkkiä täksi kevääksi ja yllättyin kun ne olikin säkitetty huhtikuussa :o
-
joku mahtaa pantata virman varastossa. ite taija palata nuihin vähän vanhempiin lajeihin ettei pety kuin viime kesänä...
-
Naapuri valitteli viime keväänä kun vehnän siemen loppui kesken ja kaupasta oli vehnän siemenet loppu. Ostin viime syksynä samaa lajiketta pari säkkiä täksi kevääksi ja yllättyin kun ne olikin säkitetty huhtikuussa :o
Ja kannattaa kysellä suoraan pakkaamoilta. Viime talvena koetin ostaa peittaamatonta Arildia Lantmänneniltä, kysely pantiin sisälle jo -22 loppuvuonna. On siis Lantmännenin oma lajike. Ei löytynyt Suomesta eikä Ruotsista. Ehdin jo hommata korvaavan, kun Junttilan pakkaamon kanssa soitellessa kirosin kohtaloani. "Katotaanpa", totesi Teemu ja neljän päivän päästä oli säkki pihassa...
-
Naapuri valitteli viime keväänä kun vehnän siemen loppui kesken ja kaupasta oli vehnän siemenet loppu. Ostin viime syksynä samaa lajiketta pari säkkiä täksi kevääksi ja yllättyin kun ne olikin säkitetty huhtikuussa :o
Ja kannattaa kysellä suoraan pakkaamoilta. Viime talvena koetin ostaa peittaamatonta Arildia Lantmänneniltä, kysely pantiin sisälle jo -22 loppuvuonna. On siis Lantmännenin oma lajike. Ei löytynyt Suomesta eikä Ruotsista. Ehdin jo hommata korvaavan, kun Junttilan pakkaamon kanssa soitellessa kirosin kohtaloani. "Katotaanpa", totesi Teemu ja neljän päivän päästä oli säkki pihassa...
Hyvinkö 2-tahonen toimi pohjosessa?Itelle tullee rehuohrana kyseistä lajiketta.
-
Arild toimii siellä missä monitahoisetkin. Jollain listoilla on uudempiakia aikaisia 2-tahoisia niistä ei kokemusta
-
Ja kannattaa kysellä suoraan pakkaamoilta. Viime talvena koetin ostaa peittaamatonta Arildia Lantmänneniltä, kysely pantiin sisälle jo -22 loppuvuonna. On siis Lantmännenin oma lajike. Ei löytynyt Suomesta eikä Ruotsista. Ehdin jo hommata korvaavan, kun Junttilan pakkaamon kanssa soitellessa kirosin kohtaloani. "Katotaanpa", totesi Teemu ja neljän päivän päästä oli säkki pihassa...
Hyvinkö 2-tahonen toimi pohjosessa?Itelle tullee rehuohrana kyseistä lajiketta.
Kasvuaika on jo "sillä rajalla", viime kesänä kyllä lämpösumma riitti. Kokonaisarvio kuitenkin sellainen, että ensi kesänä jatketaan. Olemme puimuriyhtymässä viimeisenä puintivuorossa ja monitahoiset ränsistyvät helpommin. Jyväkoko oli iso ja hlp ok myös. Elokuulla tuli pelko persiiseen, kun näytti, että taudit olivat vieneet lehdet ja tähkä ihan täyttymätön. Jostakin ne jyvät vaan tulivat sinne... Vielä kun ymmärrettiin kiristää puintiväliä tarpeeksi.
-
Arild toimii siellä missä monitahoisetkin. Jollain listoilla on uudempiakia aikaisia 2-tahoisia niistä ei kokemusta
Kolme päivää näyttää Maire olevan myöhäisempi, rajoittaa täällä reunalla kokeilu haluja.
-
Anneli niminen näyttäs olevan samaa aikaisuudessa kuin Arild.
-
Kinkkupula jouluna,munapula pääsiäisenä.siemenpula keväällä,uudet perunat kortilla lakkiaisiin.
Joka vuosi joku noista"loppuu",markkinamiehen mukaan.
-
pitääkin alkuviikolla kilauttaa hankkijalle...
-
Proxy kauraa tuli otettua avantin tilalle, avanti tossilla menty jo tosi pitkään.
Saas nähdä vaihtuuko huonompaan, avantiin ollu kyllä kohtuu tyytyväinen.
Seuraavana keväänä vaihtuu sitte niklaskin johonkin jos järkevän lajikkeen löytää mikä olisi kohtuu aikainen:
-
hiivatti kun ollu kaikkee muuta kiireistä ja ei ole etes kerenny käytä hankkijan myyjän luona kahveilla... noooo, jos ens viikolla.
-
hiivatti kun ollu kaikkee muuta kiireistä ja ei ole etes kerenny käytä hankkijan myyjän luona kahveilla... noooo, jos ens viikolla.
laita sähköposti !
-
Kaukaa viisaana (lue: ei sopinut rehuviljasiiloon, piti jättää kärryihin :P) jätin -22 sadosta reilusti Arildia siemeneksi.
Eipä tarvitse ostella sadekesän raiskaamia itävyyspoikkeussiemeniä. :)
-
Tilasiemenellä on vielä varsinkin ykkösvyöhykkeen myöhäisiä lajikkeita.
Kävin toisen kerran liippaamassa jäätä syysvehnäpellolla, näyttää pahalta, oraitten lehdet ovat nahistuneet jään sisässä ; tilasin Emblaa Calisperon ja Wbp Troyn verrokiksi.
-SS-
-
Kaukaa viisaana (lue: ei sopinut rehuviljasiiloon, piti jättää kärryihin :P) jätin -22 sadosta reilusti Arildia siemeneksi.
Eipä tarvitse ostella sadekesän raiskaamia itävyyspoikkeussiemeniä. :)
Syksyllä ennen puinteja oli yks kuorma Verttiä syksyltä -22 kärryssä. Pussitin siitä yhden kevään siementen verran , mutta otin kuorman Hermannia -23 sadosta. Molemmat on idätetty Hauholla Vertti 99% ja Hermanni 98% . Molemmat paskojen sadekesien jyviä. Jaa taisi se kuivuuskin joskus haitata . Vertti Tjp 40,9 ja Hermanni 38,8. joskus miettinyt periytyykö tuo huono tjp vai miten lie. No noita ei nyt sitten hurjia määriä kiloissa laskettuna tartte maahan tuhlata.
-
ääää, en kehtoo kun pitää tuolla kuiteski kävästä jossain vaiheessa ja naamatusten parempi miettiä asioita..
-
Itse huomannut et useamman vuoden siemenet oltava varastossa, jos tosseilla meinaa kylvää. Syyskasveilla varsinkin voi monena vuonna homma mennä pieleen jolloin siementä on hyvä olla varalla.
Nyt kun luomu monipuolisti vielä valikoimaa niin tällä hetkellä varastosta löytyy ruista, vehnää ja spelttiä syysmuotoina. Kaksi kaura lajiketta, samoin kaksi vehnä lajiketta, hernettä, härkäpapua, ohraa. Noilla täyttää jo yhden vanhemman pakettikuivurin siilostot ::)
-
hyää varastotilaa ja rottavapaata ni miksei tuokin ihan aiheellista.
-
Koko 1970-luku oli vaikeaa kevätvehnän viljelylle. Sakoluvut varsinkin olivat usein erittäin alhaiset, tai itäneitä löytyi kämmenelle kauhoessa. 1980-luvun alkuun tullessa parhaimpien lajikkeiden satotaso kesti vertailun nykyisiin, eli kesäisin oli nähtävästi kosteampaa. Kemiran koealalta tuosta ehkä 700 m päässä Kadett-kevätvehnästä saatiin 7:llä alkavia satotasoja, 1000 kg typpirikasta tietty. Lannoitteeseen sijoitetulla markalla kolme takaisin. Oli meilläkin 1970-luvun aivan lopulla lehmänpskalla ja salpietarilla kyllästetty Drabant - kevätvehnäpelto, joka tuotti 110 hl ylimärkää vehnää hehtaarilta. Valkoista pallosta kärryt täynnä. Silloin 30 % tavara oli ihan normaalia kuivata, syyskuun loppupäivinä. Joskus 1981 taisi olla niin kosteaa, ettei hyvin kasvanut Drabant (115 vrk) tuleentunut ollenkaan, oli niin pimeää ja märkää.
Rehuvehnä saatiin syötetyksi kanoille ja naudoille. Leipää tuli mm. erittäin myöhäisestä Tähti kevätvehnästä (kasvuaika 114 vrk). Mielenkiintoinen seikka olivat silloiset syyshallat, jotka häiritsivät myöhäisen kevätvehnän tuleentumista, hehtolitrapaino aleni kymmenellä kilolla, ja sakoluvut romahtivat. Enää en muista elokuun halloja kokeneeni ehkä neljäänkymmeneen vuoteen.
Nyt kun katsoo noita lajikeluettelon myöhäisiä kevätvehnälajikkeita, niin ovat kuitenkin alle 110 päivää, siis vanhanajan "päätyypin" vehniä. Taitavat olla nykylajikkeiden päivät pitempiä ?
-SS-
-
Niin, viisaampaa olisikin puhua lajikkeen tarvitsemasta tehoisasta lämpösummasta kuin kasvupäivistä. Lämpösummaahan nykyisin kertyy 110 päivässä varmaan kuitenkin hieman enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten?
-
Niin, viisaampaa olisikin puhua lajikkeen tarvitsemasta tehoisasta lämpösummasta kuin kasvupäivistä. Lämpösummaahan nykyisin kertyy 110 päivässä varmaan kuitenkin hieman enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten?
Ehkä siinä on selitys. Ilmiö näkyy siinä, että syysrapsin ja kevätrapsin ja kevätvehnien huippusadot nykyään syntyvät Vaasa-Seinäjoki-Kokkola - kolmiossa tai pohjoisempana. 1950-luvulla lämpösummien rajallisuuden vuoksi vähänkin myöhäisempien ohrien viljelykin oli siellä riskialtista.
-SS-
-
Kaukaa viisaana (lue: ei sopinut rehuviljasiiloon, piti jättää kärryihin :P) jätin -22 sadosta reilusti Arildia siemeneksi.
Eipä tarvitse ostella sadekesän raiskaamia itävyyspoikkeussiemeniä. :)
Syksyllä ennen puinteja oli yks kuorma Verttiä syksyltä -22 kärryssä. Pussitin siitä yhden kevään siementen verran , mutta otin kuorman Hermannia -23 sadosta. Molemmat on idätetty Hauholla Vertti 99% ja Hermanni 98% . Molemmat paskojen sadekesien jyviä. Jaa taisi se kuivuuskin joskus haitata . Vertti Tjp 40,9 ja Hermanni 38,8. joskus miettinyt periytyykö tuo huono tjp vai miten lie. No noita ei nyt sitten hurjia määriä kiloissa laskettuna tartte maahan tuhlata.
Joo, en ole testannut viimevuotisia kun ei ole tarvetta. Edelliset oli jotain 98% itävyydeltään.
-
valikoima olikin yllättävän suppea hankkijalla.
-
Hankkija myi syksyllä hieman halvemmalla kuin kilpailijat siemenet pois. Pelto- ja Tilasiemen sekä Lantmänni ainakin mainostaa ahkerasti siemeniään. Hinta lähes kolminkertainen tos tavaraan verrattuna .
-
Siementä on runsaasti kaupan, Tilasiemenellä ja Peltosiemenellä. Kysytyimmät lajikkeet ehkä ovat loppumassa. Lantmännen luottaa kevätvehnissä Mistraliin ja Demonstrantiin. Borealin huippulajikkeet ovat ensisijaisesti Hankkijan työnnössä. Hankkija luottaa Leijona kevätvehnään, laatumyllyvehnistä myös Iisakkiin. Huippusatoa kuivissa olosuhteissa tuottava Helmi kevätvehnä on myyntilistan ykkösketjussa.
-SS-