Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: jcb - 15.01.16 - klo:08:56
-
Kummajuttu miten ylivoimaista on tuo kyntäminen.
Vuodesta toiseen ykkössija huonoite menestyneenä Loimaan testeissä.
Yli 10 vuotta alimalla rappusella ,vaiko peräti sen vieressä, eikö se ole jo saavutus?
-
Kummajuttu miten ylivoimaista on tuo kyntäminen.
Vuodesta toiseen ykkössija huonoite menestyneenä Loimaan testeissä.
Yli 10 vuotta alimalla rappusella ,vaiko peräti sen vieressä, eikö se ole jo saavutus?
Näin on, agrokemian saavutushan tuo suorakylvön menestys on, lisäksi 2005
alkaen vain kolmena vuonna (2008, 2012, 2014) on satanut edes tyydyttävästi
kevätviljojen tarpeisiin.
-SS-
-
erikoista oli se, että kyntö hävisi ihan puhtaasti sadon määrässäkin yli tonnin noille syksyllä kevytmuokatuille pelloille. Kultivointi tuntui joskus olevan viimeinen vaihtoehto syysviljalle, nyt kyntö hävis sillekin.
Kolmella parhaalla koneella jonkunlainen etumuokkaus.... selittääkö se erot sitten näihin muihin?
(viitaukset koskee 1/2016 Koneviestin artikkeliin Loimaan suorakylvökokeen uusista ruiskisan tuloksista)
-
Syysviljoillakin kyntämättä viljely on siis tuottanut paremmin. Kyse varmaan
on näistä syysviljan voittovuosista 2010 - 2012, ja esimerkiksi 2012-2013
talven yli hyppäämisestä tulosten osalta ? 2013 - 2014 ja 2014 - 2015 talvet
taasen erinomaisia syysviljan talvehtimiselle.
Tällaisten syysviljatalvien toteutuessa ei olekaan mitään järkeä kyntää syysviljamaita.
Kaikki entiset syysviljojen ongelmat saadaan kemiallisella kasvinsuojelulla kuriin.
-SS-
-
Sanotaan että virheistä pitäisi oppia ja ei ole tyhmää epäonnistua, mutta se on ,
jos saman virheen toistaa uudestaan ja uudestaan, eli kokeen mukaan kyntää vuodesta toiseen!
-
Sanotaan että virheistä pitäisi oppia ja ei ole tyhmää epäonnistua, mutta se on ,
jos saman virheen toistaa uudestaan ja uudestaan, eli kokeen mukaan kyntää vuodesta toiseen!
Niin, kokeen järjestelyssä ei liene tarkistettu, menestyykö kokeen kyntöpalsta edes paikkakunnan
muiden kynnettyjen normipalstojen vertaisesti.
-SS-
-
Kynnettyyn ja kultivoituun on aina käytetty laahavannaskylvökonetta eikä jyräkombia eikä kiekkovannasta.
Kultivoidussa edellisvuodesta riippuen pahnasilppu ei ole laahavannaskoneen toiminnalle eduksi.
Tuo näyttäisi olevan suuri ongelma näinä kuivina kevätkesinä.
Koska pääomakuluja ei ole otettu huomioon, verrataan tosiasiallisesti 5000 euron ja 100000 euron kylvöyhdistelmän
toimintaa (traktori + kylvölaite). Tietenkin jos tilalla on 1000 ha , ei pääomakuluilla ole mitään merkitystä, mutta jollakin 50 ha tilalla se
satanen on väärin jättää huomioimatta kululaskennassa.
-SS-
-
Ravinteet suorakylvössä ja kevennetyssä miksauksessa rikastuu pintaan. Kynnössä ravinteet käännetään vähintään 15 sentin syvyyteen. Tuossa se ero tulee.
-
Ravinteet suorakylvössä ja kevennetyssä miksauksessa rikastuu pintaan. Kynnössä ravinteet käännetään vähintään 15 sentin syvyyteen. Tuossa se ero tulee.
Miksi sitten syyskultivointi oli vielä huonompi toiminnaltaan kuin kyntö ?
Ravinteet eivät ole enää missään talven jälkeen ?
-SS-
-
Ravinteet suorakylvössä ja kevennetyssä miksauksessa rikastuu pintaan. Kynnössä ravinteet käännetään vähintään 15 sentin syvyyteen. Tuossa se ero tulee.
Miksi sitten syyskultivointi oli vielä huonompi toiminnaltaan kuin kyntö ?
Ravinteet eivät ole enää missään talven jälkeen ?
-SS-
pintamaa vedetään sekaisin 20 sentin syvyyteen että syys sateet saa huuhdella viimeisetkin ravinteet lähi järveen. Kynnössä ne haudataan sinne 20 senttiin ja ravinne köyhä maa käänetään pintaan. Tässä on kohta 20 vuotta pienennetty lannoitusta joka alkaa nyt kynnössä näkymään.
-
Sanotaan että virheistä pitäisi oppia ja ei ole tyhmää epäonnistua, mutta se on ,
jos saman virheen toistaa uudestaan ja uudestaan, eli kokeen mukaan kyntää vuodesta toiseen!
Niin, kokeen järjestelyssä ei liene tarkistettu, menestyykö kokeen kyntöpalsta edes paikkakunnan
muiden kynnettyjen normipalstojen vertaisesti.
-SS-
Älä ny pilaa iloa :)
Tulevista numeroista näkee, tai saadaan lie raporttia miksi näin. Jutussa mainittiin että kynnetty lakoontui täysin? Eikös se yleensä romahduta sadon, ainakin omilla pelloilla. Mainittiin myös, että kasvunsääde olisi pitänyt jakaa kaikilla kahteen osaan.
Tuntuu niin käsittämättömältä, omien ja muiden täkäläisten kokemuksilla, että kuinka ei knnöllä saa parasta satoa. Maalaajeissa ja olosuhteiss ON eroa. Mielellään kylväisi suoraan, jos sillä tilin tekis :-X Ihan hirveitä oli nuo viime vuodenkin vähät suorakylvöt, pyöreä pelto ja ojaan saakka kellertävä oras sadekaude jälkeen. Ojan takana oma maa jatkui kynnettynä, ja oli todella komeat oraat :-X Maalaji ja pellon rakennekin varmasti ojan vieressä kunnossa, mutta ei...
Se pitäs viedä tää oppi keskieurooppaankin, sielläkään eivät hoksaa suorakylvää...
-
vastaan näin .jos joudun kynnön lopettamaan .lopetan viljelyn .nimimerkki satoo niin saa tanasti.
savimaan pintaan sekoteltu 7t kevätvehnän ja rukiin pahnassa mikään kevällä idä
-
vastaan näin .jos joudun kynnön lopettamaan .lopetan viljelyn .nimimerkki satoo niin saa tanasti.
savimaan pintaan sekoteltu 7t kevätvehnän ja rukiin pahnassa mikään kevällä idä
Se pitäs toholla leikkiä ennen kylvöä! ;D
-
Oljen poisto muuten parantaa satoja kalirikkaissa ja fosforista turvoksissa olevissa entisissä sikapelloissa, typen kulutus vähenee, ja väkilannoitteet tulevat paremmin hyödyksi. Tässäkin mainittu "7-tonnarin" pahna vie hajoamiseensa runsaasti kg typpeä, sitä pitäisi antaa siihen olkiäestykseen esim. ureana, eli taitaa sittenkin olla parempi poistaa koko olki. Polttamisen jälkeen kasvu on mahtavaa, mutta on hankalaa ja melkeinpä kiellettyä hommaa nykyään.
-SS-
-
Oljen poisto muuten parantaa satoja kalirikkaissa ja fosforista turvoksissa olevissa entisissä sikapelloissa, typen kulutus vähenee, ja väkilannoitteet tulevat paremmin hyödyksi. Tässäkin mainittu "7-tonnarin" pahna vie hajoamiseensa runsaasti kg typpeä, sitä pitäisi antaa siihen olkiäestykseen esim. ureana, eli taitaa sittenkin olla parempi poistaa koko olki. Polttamisen jälkeen kasvu on mahtavaa, mutta on hankalaa ja melkeinpä kiellettyä hommaa nykyään.
-SS-
Pari kolme jätkää kaveriksi ja yksi kiertää pellon kiekkaan sytyttämässä. Tuli etenee silloin keskelle peltoa päin ja ei ole niin suuri vaara että leviää pois pellolta. Nämä kolme kaveria varmistaa sillä aikaa kun reunoja sytytetään ettei tuli leviä sytytys vaiheessa pellolta pois.
-
Sanotaan että virheistä pitäisi oppia ja ei ole tyhmää epäonnistua, mutta se on ,
jos saman virheen toistaa uudestaan ja uudestaan, eli kokeen mukaan kyntää vuodesta toiseen!
Niin, kokeen järjestelyssä ei liene tarkistettu, menestyykö kokeen kyntöpalsta edes paikkakunnan
muiden kynnettyjen normipalstojen vertaisesti.
-SS-
Älä ny pilaa iloa :)
Tulevista numeroista näkee, tai saadaan lie raporttia miksi näin. Jutussa mainittiin että kynnetty lakoontui täysin? Eikös se yleensä romahduta sadon, ainakin omilla pelloilla. Mainittiin myös, että kasvunsääde olisi pitänyt jakaa kaikilla kahteen osaan.
Tuntuu niin käsittämättömältä, omien ja muiden täkäläisten kokemuksilla, että kuinka ei knnöllä saa parasta satoa. Maalaajeissa ja olosuhteiss ON eroa. Mielellään kylväisi suoraan, jos sillä tilin tekis :-X Ihan hirveitä oli nuo viime vuodenkin vähät suorakylvöt, pyöreä pelto ja ojaan saakka kellertävä oras sadekaude jälkeen. Ojan takana oma maa jatkui kynnettynä, ja oli todella komeat oraat :-X Maalaji ja pellon rakennekin varmasti ojan vieressä kunnossa, mutta ei...
Se pitäs viedä tää oppi keskieurooppaankin, sielläkään eivät hoksaa suorakylvää...
Samaa olen ihmetellyt. Omat parhaat sadot kevätviljalla (+7 t/ha) ovat tulleet pääsääntöisesti kynnetyltä, mutta eipä kynnostä ainoaksi totuudeksi ole jos sitä ei ole suorakylvökään
Vähän vuodesta riippuen on hyviä kokemuksia myös kultivoinnista ja lautasmuokkauksestakin. Heikommin on pärjätty ns. suorakylvöllä tai keväällä tehdyllä kevytmuokkauksella. Maalaji meillä on vissiin aika samaa mitä Loimaan suorakylvölohkoilla.
Jonkunlainen näppituntuma on, että vuodesta toiseen jatkuva kyntöviljely on huonoin valinta ainakin savimaalle, ilmeisesti anturan muodostuksen takia. Vastaavasti vuosikausia kevytmuokatut ja/tai muokkaamatta viljellyt maat ei mene ainakaan huonompaan suuntaan jos ne joskus vahingossa tulee kyntäneeksi.
-
Kuinka moni raatilaisista on itse käynyt tuolla skylvötesti paikalla? Paikan päällä kun käy niin ei kauaa tarvitse ihmetellä miksi se kyntö ei ole pärjännyt oikein minään vuonna: Kyntöruutu on lohkon nurkka joka rajautuu päätehakkuukypsään kuusikkoon, uskallan väittää että eipä siinä häävejä satoja tarvitsisi korjata suorakylvönkään jäljiltä ::)
Samaa miettinyt että miksiköhän nuo virkaveljet tuolla keski-Euroopassa ole keksineet tuota suorakylvön ihanuutta ja autuutta, siinäpä JCBlle pala purtavaksi ;D samalla kannalla myös siitä ettei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää maan muokkaamiseen tai muokkaamattomuuteen. Itellä tulee kynnettyä, kultivoitua ja lautastinttarilla ajeltua mutta suorakylvöä ei ole tullut harrastettua, eipä se näillä seuduilla ole oikein kellään onnistunutkaan. Liekkö ammattitaidon puutteesta kyse vai mistä mutta surkeimmat kasvustot vuodesta toiseen suoraan sänkeen kylväjillä. Tästä olen päätellyt että eipä kai toi itelläkään voi toimia kun tuokin isäntä ton homman ryssi ;D
Suorakylvökoe on mielestäni hieno käytännön testi ilman mitään kikkailua niinkuin joka lehtijutussakin on mainittu että tavoitteena ei ole tehdä tiedettä vaan käytännön testiä muuttuvissa olosuhteissa. Isäntä jonka pelloilla testi on järjestetty on yksi ammattitaitoisimmista viljelijöistä jonka olen tavannut. Hän pitää huolen että asiat tehdään juuri ja oikein eikä sinnepäin! Testin järjestelyihin on varmasti mennyt eräskin työtunti ja kaikki tämä on tehty silkasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, uskallan väittää että aika monelta meistä jäisi sama homma tekemättä
-
Tulukaapa koittaan polttaa oljet näiltä turvemailta. Saattaa palaa vähä muutaki ja vähä kauemmin ku päivän... ;D
-
Toinen voisi olla joku vanha ajosilppuri. Sillä pehkut millin pätkiksi!
-
Toinen voisi olla joku vanha ajosilppuri. Sillä pehkut millin pätkiksi!
Rupee sillä tavalla suorakylvön polttoaineen ja konekustannusten kulutus nousemaan. Olkiäkeetkin ovat tavallisen äkeen hinnoissa.
-SS-
-
Olen tolla suorakylvöpalstalla käynyt pari kertaa, mutta se oli silloin alkuaikoina. Siihenhän on tullut uusia koejuttuja mukaan myöhemmin. Ihmeen hyvin ne on siinä vainiolla menestyneet. Jos olisi hiukan keskimääräisempi lohko, niin keltaisiakin vuosia olisi ollut. Tämä on moneen kertaan jauhettu, mutta sanotaan se nyt taas, että suorakylvö soveltuu joillekin lohkoille ja toisille ei. Pellon vesitalous täytyy olla luontaisesti kunnossa tai sitten täytyy vetää lisää ojaa reilulla sannoituksella.
-
Olen tolla suorakylvöpalstalla käynyt pari kertaa, mutta se oli silloin alkuaikoina. Siihenhän on tullut uusia koejuttuja mukaan myöhemmin. Ihmeen hyvin ne on siinä vainiolla menestyneet. Jos olisi hiukan keskimääräisempi lohko, niin keltaisiakin vuosia olisi ollut. Tämä on moneen kertaan jauhettu, mutta sanotaan se nyt taas, että suorakylvö soveltuu joillekin lohkoille ja toisille ei. Pellon vesitalous täytyy olla luontaisesti kunnossa tai sitten täytyy vetää lisää ojaa reilulla sannoituksella.
Tänä vuonna ei ainakaan täällä päin suorakylväjät sadoilla juhlinu, no säästipä ainakin puinnissa ja kuivauksessa. Joskus ite kokeilin muokkaria ja luovuin aika pian, ruiskutuksen tarve kasvoi huomattavasti ja ainakin itellä sitä löpöä kulu niin, että pyörre kävi tankissa. Kynnössä ei mene yhtään sen enempää ainetta, aikaa tosin kyllä.
-
Olen tolla suorakylvöpalstalla käynyt pari kertaa, mutta se oli silloin alkuaikoina. Siihenhän on tullut uusia koejuttuja mukaan myöhemmin. Ihmeen hyvin ne on siinä vainiolla menestyneet. Jos olisi hiukan keskimääräisempi lohko, niin keltaisiakin vuosia olisi ollut. Tämä on moneen kertaan jauhettu, mutta sanotaan se nyt taas, että suorakylvö soveltuu joillekin lohkoille ja toisille ei. Pellon vesitalous täytyy olla luontaisesti kunnossa tai sitten täytyy vetää lisää ojaa reilulla sannoituksella.
Tänä vuonna ei ainakaan täällä päin suorakylväjät sadoilla juhlinu, no säästipä ainakin puinnissa ja kuivauksessa. Joskus ite kokeilin muokkaria ja luovuin aika pian, ruiskutuksen tarve kasvoi huomattavasti ja ainakin itellä sitä löpöä kulu niin, että pyörre kävi tankissa. Kynnössä ei mene yhtään sen enempää ainetta, aikaa tosin kyllä.
Ens syksynä näkee mikä kasvaa suorakylvetty vai kynnetty? Kynnöksellä routa JO ALKAA LÄHENNELLÄ 50 SENTTIÄ KUN NURMI PELLOILLA KAIT VASTA 20 SENTISSÄ.
-
Suorakylvöä tehdään enimmäkseen sänkeen...
-
On ne ihmeellisiä ne Loimaan suorakylvökoepellon maat, kun vuodesta toiseen tulee huippusatoja suorakylvämällä.
-
Suorakylvöä tehdään enimmäkseen sänkeen...
huonosti sheivattu?
-
Silloin täytyy tehdä avohakkuu leukaan.
-
Kyntäkää vaan ihan rauhassa, ei se mua haittaa. Myönnän kyllä, että ekana suorakylvöä edeltäneenä syksynä oli kyllä aika omituinen olo, kun ei "päässyt" enää kyntämään. Ja keväällä vähintäänkin jännitti, tuleekohan tästä yhtään mitään? Seuraavana syksynä jo tulikin manailtua, kun ei tullut jo aikaisemmin siirryttyä suorakylvöön; niin paljon turhaa työtä...
Mutta hei, tää on ihan tilakohtainen juttu. En mitenkään arvostele niitä jotka edelleen kyntävät.
-
Olen käyttänyt Rapid urakoitsiaa vuodesta 2002.Rahtimiehen käytön etuja ovat tehokkuus ja edullisuus.Voi itse keskittyä"varikkotoimintaan" siemenet ja 2pussia alle 10minuutin valmista tulee 4 ha tunnissa eikä tartte pestä eikä säätää.Ainoa huono puoli on maan tiivistyminen sen estän kyntämällä 20% vuodessa tulee 5 vuoden kierto ja täydet kasvipeitetuet.
-
Voi suorakylvössä olla varsin usein tilanne että tilallinen on liian aikaisin pellolla. Jos malttaisi olla viikon myöhempään niin lopputulos olisi 1000 kiloa enemmin satoa.
-
Voi suorakylvössä olla varsin usein tilanne että tilallinen on liian aikaisin pellolla. Jos malttaisi olla viikon myöhempään niin lopputulos olisi 1000 kiloa enemmin satoa.
Sänkimaa lämpiää hitaammin ennen kylvöä ja kylvön jälkeenkin pysyy pitkään kylmänä. Pellon pinnan liika kosteus pilaa koko suorakylvön, varsinkin jos kylvöä seuraa pitkä kuiva kausi. Jos vielä kylvö on tehty liian syvään jää oras jo alkuaan harvaksi ja huonoksi. Tästä on kokemusta.
Valitettavasti suorakylvö ei ensimmäisinä vuosina muutenkaan meinaa onnistua. Kyntöanturan lisäksi tulee pintaan vielä toinen tiivis kerros. Moni kyllästyy jo parin sateisen kesän jälkeen....
-
Vaikka pidemmällä aikavälillä suorakylvön sadot ilmeisesti pitäis parantua, niin kyllähän se varmasti kyrsii jos pitää pari vuotta kärvistellä tosi huonoilla sadoilla... Ehkä kannattais miettiä mieluummin viljelykiertoa ym. asioita millä hoitaa maan kasvukuntoa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa. Täällä päin suorakylvöä on moni kokeillut ja seuraavaksi on tullut lautastinttari ja sitten lähdetään hakemaan kyntöauroja...
-
Vaikka pidemmällä aikavälillä suorakylvön sadot ilmeisesti pitäis parantua, niin kyllähän se varmasti kyrsii jos pitää pari vuotta kärvistellä tosi huonoilla sadoilla... Ehkä kannattais miettiä mieluummin viljelykiertoa ym. asioita millä hoitaa maan kasvukuntoa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa. Täällä päin suorakylvöä on moni kokeillut ja seuraavaksi on tullut lautastinttari ja sitten lähdetään hakemaan kyntöauroja...
Suorakylvö vaatii maidensa tuntemista, hyvää ja monipuolista viljelykiertoa, ammattitaitoa ja maan tilanteen seuraamista. Joillakin mailla se onnistuu helposti, jotkin tarvitsevat muita toimia vaikkapa viljelykierrossa. Kyntö on turvallinen ja helppo ratkaisu. Siinä saa piilotettua ja lievennettyä mahdollisesti olevia ongelmia. Lautasmuokkaimen jälkeen kyntöaurat ymmärrän hyvin... Itse pyrin mahdollisimman vähäiseen kyntöön ja yleensäkin muokkaukseen. Luomussa tuo suorakylvö kun on vähän haastavaa...
-
Oman näkemyksen mukaan suorakylvö toimii suomessa parhaiten jäykemmillä mailla... Meillä päin kun semmoisia ei käytännössä ole ollenkaan. Lisäksi täällä päin on hyvin vähän puhtaita kasvinviljelytiloja ja eläimet on pääasiassa märehtijöitä niin viljanviljely + rypsit, ym. on huomattavassa vähemmistössä.
-
Miks mä jotenkin kuvittelen että hietamaat olis parhaita suorakylvöön?
Edellyttää siis että sataa tarpeeksi.
Ikinä en ole suorakylvökoneella mitään kylvänyt, mutta on vaan sellainen kutina että noilla meidän erm khtmr pelloilla onnistuis yhtä hyvin kuin kyntämälläkin.
-
Vaikka pidemmällä aikavälillä suorakylvön sadot ilmeisesti pitäis parantua, niin kyllähän se varmasti kyrsii jos pitää pari vuotta kärvistellä tosi huonoilla sadoilla... Ehkä kannattais miettiä mieluummin viljelykiertoa ym. asioita millä hoitaa maan kasvukuntoa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa. Täällä päin suorakylvöä on moni kokeillut ja seuraavaksi on tullut lautastinttari ja sitten lähdetään hakemaan kyntöauroja...
Suorakylvöön siirryttäessä pitää siirtyä vaikka lohko kerrallaan, niin ei tarvitte kärvistellä, ja oppii
pikkuhiljaa suorakylväjäksi.
-
Voi suorakylvössä olla varsin usein tilanne että tilallinen on liian aikaisin pellolla. Jos malttaisi olla viikon myöhempään niin lopputulos olisi 1000 kiloa enemmin satoa.
Oliskohan tämä ilmiö tuttu varsinkin VM'ällä. Kun hieman liian aikaisin kylvetty pelto kuivuu, aukeaa kylvövako, kuivattaen siemenen ympäristön. Kyseisen koneen "suljinpyörä" kun käsittääkseni painaa vakoa vain suoraa ylhäältä päin. Kun taasen Semeaton sulkupyörä http://www.suomensuorakylvo.fi/semeato-vantaisto.php taasen painaa vaon kiinni sivulta päin.
Ainakin omien koeruutujen perusteella kylvö hieman liian kostean tuntuiseen maahan antoi selvästi paremman lopputuloksen kuin hieman liian kuivaan.
-
Oman näkemyksen mukaan suorakylvö toimii suomessa parhaiten jäykemmillä mailla... Meillä päin kun semmoisia ei käytännössä ole ollenkaan. Lisäksi täällä päin on hyvin vähän puhtaita kasvinviljelytiloja ja eläimet on pääasiassa märehtijöitä niin viljanviljely + rypsit, ym. on huomattavassa vähemmistössä.
Meillä se toimii erinomaisesti hiekka- ja hietamailla. Savella se vaatii sellaistatarkkuutta kylvöajankohtaan, että kun jää oikeaa aijankohtaa odottamaan, voi talvi tulla. Hiesulle se sovi sitten sitäkään vähää. Sille nyt muutenkin sopisi lähinnä tiilien tuottaminen. Vahinko vain, että niitäkin maita on ja täkäläinen tiilitehdaskin irtisanoi viimeiset duunarinsa joulun alla ja siirsi kaiken tuotantonsa Korialle.
Siitäpä tulikin mieleeni, että muuan ystäväni (sd) jäi sitten työttömäksi tiilitehtaalta. Kysyin häneltä, mitä nyt... sanoi aivan ensiksi lähtevänsä Thaimaahan kahdeksi viikoksi. Totesin siihen, että on tämä suomalainen kovaosaisuus vaan toisenlaista kuin muualla maailmassa. Täällä kun jää työttömäksi, niin ainoa vaikutus arkeen on se, että on enemmän aikaa lomailla kaukomailla. - c'est la vie, totesi toveri siihen.
-
Nämä suorakylvönäkemykset on sellaisia, että jokaisella on omansa. Toiset on sitä mieltä, että hiesulle se nimenomaan sopii hyvin. Toi Koopeen vinkki lohko kerrallaan siirtymisestä lienee hyvä. Kollegalla on ollut yksi lohko suorakylvössä vuosikymmenen ja aina urakoitsijalla teetettynä. Kokemukset sellaisia, että jonain vuonna parempi kuin muokatut ja sitten toisinpäin. Pitkän ajan keskiarvona, että samat jyvät tulee kummallakin menetelmällä. Tällainenkin kokeilu on vaikea toteuttaa onnistuneesti, kun muuttujia on niin paljon. Esim. kylvinkonemerkki vaikuttaa. Eräällä merkillä tulee paremmat oraat kuin sillä toisella. Tämä saattaa tosin mennä urakoitsijan piikkiin, että se toinen ei sitten kuitenkaan hanskaa hommaa aivan täysin.
Lueskelin eilen Koneviestin suorakylvökokeilua ja taas kerran rapidi oli toiminut parhaiten, vaikka kyseessä oli ruismaa, jolla kuvittelisi kylvön onnistumisen olevan kaikilla melko samanlainen. En tiedä kylvääkö se Kuusela edelleen sen koelohkon. Hankkija saisi ottaa sen mukaan noihin konekoulutuksiin, siinä on mies, joka osaa kylvää rapidilla.
-
Nämä suorakylvönäkemykset on sellaisia, että jokaisella on omansa. Toiset on sitä mieltä, että hiesulle se nimenomaan sopii hyvin. Toi Koopeen vinkki lohko kerrallaan siirtymisestä lienee hyvä. Kollegalla on ollut yksi lohko suorakylvössä vuosikymmenen ja aina urakoitsijalla teetettynä. Kokemukset sellaisia, että jonain vuonna parempi kuin muokatut ja sitten toisinpäin. Pitkän ajan keskiarvona, että samat jyvät tulee kummallakin menetelmällä. Tällainenkin kokeilu on vaikea toteuttaa onnistuneesti, kun muuttujia on niin paljon. Esim. kylvinkonemerkki vaikuttaa. Eräällä merkillä tulee paremmat oraat kuin sillä toisella. Tämä saattaa tosin mennä urakoitsijan piikkiin, että se toinen ei sitten kuitenkaan hanskaa hommaa aivan täysin.
Lueskelin eilen Koneviestin suorakylvökokeilua ja taas kerran rapidi oli toiminut parhaiten, vaikka kyseessä oli ruismaa, jolla kuvittelisi kylvön onnistumisen olevan kaikilla melko samanlainen. En tiedä kylvääkö se Kuusela edelleen sen koelohkon. Hankkija saisi ottaa sen mukaan noihin konekoulutuksiin, siinä on mies, joka osaa kylvää rapidilla.
jos kylvö onnistuu normaalisti eli vannas menee maahan ja siemenet jäävät oikeaan syvyyteen, luulisi erojen olevan minimaaliset konemerkkien välillä.
Rapidin edessä on tainnut aina ollut muokkari, samoin nyt koko kärkikolmikolla. Jos olkea ei syksyllä sotke maahan, niin auttaa ilmeisesti sekin, kun keväällä kylvön yhteydessä vähän sekoittaa. Vaikuttaa maan lämpiämiseen, sekä haihduttaa pinnasta kosteutta, jolloin kuivuus ei pääse kuorettamaan maata. Pelkät kylvövantaat vetää pahimmassa tapauksessa märkään taikinaan vaon, joka jää auki ja kuivuu kovaksi. Olkipatjaan tulee viillettyä rako tai se taittuu siementen alle vaon pohjalle. Märkä olki ei helpolla leikkaannu pehmeää pohjaa vasten.
-
Itse olen taipuvainen uskomaan tuohon esimuokkauksen merkitykseen. Ainakin rapidilla se on välttämätöntä kovilla maalajeilla. Toi muokkaus myös mahdollistaa syvemmän kylvön, mikä on merkityksellinen asia loppukesän helteillä.
-
Ekana vuonna kokeilin parilla lohkolla, tuota esimuokkausta, lautasmuokkarilla. Päivää ennen vedin kerran matalaan. Toisella lohkolla muokkasin koko lohkon, pieni kun oli. Ja toisella lohkolla 60% lohkosta. Itämisen tai sadon kannalta ei eroa huomannut. Eli tuossa tapauksessa turhaan ajoin. Mutta toki tulos oli vain yksittäisotos, eikä pitkän tutkimuksen johtopäätös. Kun ei ole ennakkotietoa tulevista sääoloista, ei voi arvata mikä toimintamalli antaisi parhaan lopputuloksen. Omalla kohdallani suorakylvö kuitenkin on valittu linjaus ja siinä pysyn. ;) Omakohtaisesti ainakin saavutan sillä niin paljon etuja, etten näe syitä miksi siitä luopuisin. Mukavuudenhalu ei niistä varmaan ole vähäisin ;D
Tuohon Rapid kommentiin heittäisin ajatuksen:
Toisaalta kun maata muokataan, oli se sitten esimuokkausta tai mitä lie, niin samalla myös kosteuden haihtuminen maaperästä lisääntyy. Joten voisi ajatella, tuon syvemmän kylvön olevan myös tarpeellinen juuri muokkauksen johdosta. -Ei siis välttämättä vain sen mahdollistaja?
-
Ehkä Rapid tai Tume kylvön pointti on että lautasmuokkaus on kylvön kanssa samaan aikaan. Takapyörästö tiivistää juuri muokatun maan ja jyvä jää hyviin kosteus oloihin.
-
Rapidilla ei suorakylvetä. Sillä Rapidkylvetään® :)
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67038.msg1208224#msg1208224
-
Kyllä mää kattelin tuon ketjun läpi, että siellä anti-rapidistit hehkuttaa.. ;D
-
Rapidilla ei suorakylvetä. Sillä Rapidkylvetään® :)
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67038.msg1208224#msg1208224
linkistä löytyvässä keskustelussa taivasteltiin suorakylvöön sopivien koneiden kallista hintaa, siitäkin voidaan olla montaa mieltä.
Jos oletetaan, että viherryttäminen on tukipolitiikassa nouseva trendi eli vaatimukset kasvaa, sekä kasvipeitteisyydestä maksettavat tuet pysyisivät ennallaan muiden tukien laskiessa. Lisäksi oletetaan, että nämä "paksummasta" raudasta tehdyt koneet olisivat vähintään yhtä kestäviä kuin perinteiset koneet ja niillä pystyisi tekemään myös kynnetyn maan kylvöjä.
Mikäli tilalle päätetään ostaa oma kylvökone ja tehdä kylvöt itse, pitää konehankinnassa vertailla näiden kahden konemallin ostohinnan eroja. Kun huomio kasvipeitteisyydestä saatavan tuen (noin 50€/ha), niin kalliimpi kone saattaa maksaa itsensä aika pienelläkin pinta-alalla. Kymmenessä vuodessa tulee jo 50 ha:n tilalla yli 20 k€ tukia kasvipeitteisyydestä. Tämä sänkimaan lisääminen ja sitä kautta kasvavat kasvipeitetuet koskee luonnollisesti vain meitä viljatilallispoloja....
-
Kyllä me laitettiin yhden tukikauden kasvipeitteisyystuet lautasmuokkaajaan, eikä tainnut edes riittää ;D Kannattaa olla erityisen varovainen silloin, kun jotain konehankintaa perustelee tukien optimoinnilla. ???
-
Kymmenessä vuodessa tulee jo 50 ha:n tilalla yli 20 k€ tukia kasvipeitteisyydestä.
Tuo laskutapa olettaa, ettei ole olemassa EFA-pakkoa, ettei ole viherlannoituksia eikä heinäkiertoja, eikä syysviljoja. Etu sulaa hyvin nopeasti, jos kasvipeitteisyyttä on rnsaasti syysöljykasvien, rukiin ja muiden syyskylvöisten kasvien muodossa.
Mutta siinä muuten osuttiin naulan kantaan, että suorakylvö on nimenomaan ainoa tehokkaaseen ja nopeasti laajentuvaan tuki-imurointiin pystyvä kylvömenetelmä. Kyntö- tasausäestys- äestys- kylvöketju taitaa tukkeutua alle 300 ha:n kohdalla, vaikka olisi luopuja mukana hommissa. Yksinäinen rahamies voi vuokrata 3000 ha ja alkaa kierrellä suorakylvökoneella maakuntaa lopun kesää. Kunhan se sänki tulee semmoiseksi raidalliseksi, riittäähän tuo.
Tukipolitiikassa on nimenomaan viljelyvelvoite, korjuuvelvoitteen poistuttua huomion pitää keskittyä juurikin nopeaan ja tehokkaaseen oraiden aikaansaamiseen eli juurikin suorakylvöön.
Suorakylvö-kellokas-fanaatikot saavat parhaat tulokset juurikin suorakylvöllä, kun on aikaa ja aatteen paloa hoivata jokaista matoa, niiden koloilla tarvittaessa rauhoittavia lauluja laulellen.
-SS-
-
Rapidilla ei suorakylvetä. Sillä Rapidkylvetään® :)
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=67038.msg1208224#msg1208224
linkistä löytyvässä keskustelussa taivasteltiin suorakylvöön sopivien koneiden kallista hintaa, siitäkin voidaan olla montaa mieltä.
Jos oletetaan, että viherryttäminen on tukipolitiikassa nouseva trendi eli vaatimukset kasvaa, sekä kasvipeitteisyydestä maksettavat tuet pysyisivät ennallaan muiden tukien laskiessa. Lisäksi oletetaan, että nämä "paksummasta" raudasta tehdyt koneet olisivat vähintään yhtä kestäviä kuin perinteiset koneet ja niillä pystyisi tekemään myös kynnetyn maan kylvöjä.
Mikäli tilalle päätetään ostaa oma kylvökone ja tehdä kylvöt itse, pitää konehankinnassa vertailla näiden kahden konemallin ostohinnan eroja. Kun huomio kasvipeitteisyydestä saatavan tuen (noin 50€/ha), niin kalliimpi kone saattaa maksaa itsensä aika pienelläkin pinta-alalla. Kymmenessä vuodessa tulee jo 50 ha:n tilalla yli 20 k€ tukia kasvipeitteisyydestä. Tämä sänkimaan lisääminen ja sitä kautta kasvavat kasvipeitetuet koskee luonnollisesti vain meitä viljatilallispoloja....
Itse suorakylvökonehan ei ole lopultakaan niin kallis, kun vertaa sitä ketjuun aurat - äes + äestystraktori ja laahavannaskylvinkone. Kaupan päälle saa kylvimen, joka on järeämpää tekoa, jossa on isommat säiliöt ja jolla voi pitää kovempaa kylvönopeutta.
-
Itse suorakylvökonehan ei ole lopultakaan niin kallis, kun vertaa sitä ketjuun aurat - äes + äestystraktori ja laahavannaskylvinkone. Kaupan päälle saa kylvimen, joka on järeämpää tekoa, jossa on isommat säiliöt ja jolla voi pitää kovempaa kylvönopeutta.
[/quote]
Varsinkin jos lähtee puhtaalta pöydältä, eli Ei ole auroja-äestä+äestystraktoria ja laahavannaskylvinkonetta.
-
Nettikoneessa ja vastaavissa on pilvin pimein myynnissä tyypilliselle päisteviljelykselle sopivaa kalustoa, joten en kyllä konekustannusten säästöjen nimissä lähtis liputtamaan suorakylvön edullisuutta. Sitten kun pinta-alat kasvaa reilusti (+++200 ha) niin silloinhan tuo suorakylveskely on harkinnanarvoista.
Tais olla toissa keväänä kun vanha tumetin sanoi, että nyt ei jaksa enää, kaipa sitä oli laahattukin jo sen reilut 2000 hehtaaria. Hetken etsimisen jälkeen löytyi täydellinen laahavannashelmi, liekö ajettu 500 hehtaariakaan. Mitä tosta nyt tuli kuluja, hiukan reilu kymppi hehtaarille ko. vuonna.
-
50 ha tila kylvää rahtina 20 vuotta rapidin hinnalla lisaksi saa traktorin ,kylvömiehen ja naftat kaupan päälle.
-
Itse suorakylvökonehan ei ole lopultakaan niin kallis, kun vertaa sitä ketjuun aurat - äes + äestystraktori ja laahavannaskylvinkone. Kaupan päälle saa kylvimen, joka on järeämpää tekoa, jossa on isommat säiliöt ja jolla voi pitää kovempaa kylvönopeutta.
Varsinkin jos lähtee puhtaalta pöydältä, eli Ei ole auroja-äestä+äestystraktoria ja laahavannaskylvinkonetta.
[/quote]
niin monissa laskelmissa vertaillaan uuden suorakylvökoneen hankintaa jatkamiseen vanhalla kalustolla, sellaistahan löytyy joka tilalta. Jos uudet koneet hankkii, niin taitaakin olla "köyhän miehen" vehje tämä suorakylvökone :)
Omalla kohdalla noin kymmenen vuotta sitten piti kylvökonetta uusia, harkinnassa oli uusi perinteinen takapyöräkone tai vähän käytetty auttavasti suorakylvöön soveltuva kone.... molemmat saman hintaisia. Tavoitteena oli muokkauksen keventäminen ja siirtyminen sänkikylvöihin. Kokemukset olleet rohkaisevia ja sitten tulee kasvipeitteisyydestä pieni lisä tukiin.
En ole fanaattinen suorakylväjä, enkä myöskään hirttäytynyt Köylijärven-Elosen -70 luvun totuuksiin maan kyntämisen välttämättömyydestä.... jotain siltä väliltä :)
-
Minä laskeskelin vuosituhannen alussa suorakylvökoneen hankintaa. Olin jo päättänyt siirtyä suorakylvöön. Vertailussa oli oma 3m kone vs. urakoitsija. Olinpa suunnilleen päättänyt laskea siten että oma kone kannattaisi hankkia. Laskelma oli lahjomaton. Urakoitsija oli selvästi kannattavampi. Siihen toki vaikutti myös silloisen työntekijän eläköityminen ja koneen vaatima traktorin vaihtotarve. Siispä suorakylvöt meillä suoritti urakoitsija yli 10 vuoden ajan. Ei vo katua hetkeäkään. Kallis kone, traktori ja mies töihin kiireimpänä aikana. Ei tarvinnut pestä tai huoltaa konetta. Nosti vain tavarat säiliöön ja teki välillä jotain muuta. Tekemistä oli aina. Esim ruiskutus.
Nyt luomussa suoraan kylvöön en vielä näe mahdollisuuksia, joten muokattava on. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä kuitenkin pyrin pitämään korkealla. Saa nähdä miten luonnistuu.
-
Mutta siinä muuten osuttiin naulan kantaan, että suorakylvö on nimenomaan ainoa tehokkaaseen ja nopeasti laajentuvaan tuki-imurointiin pystyvä kylvömenetelmä. Kyntö- tasausäestys- äestys- kylvöketju taitaa tukkeutua alle 300 ha:n kohdalla, vaikka olisi luopuja mukana hommissa. Yksinäinen rahamies voi vuokrata 3000 ha ja alkaa kierrellä suorakylvökoneella maakuntaa lopun kesää. Kunhan se sänki tulee semmoiseksi raidalliseksi, riittäähän tuo.
Tukipolitiikassa on nimenomaan viljelyvelvoite, korjuuvelvoitteen poistuttua huomion pitää keskittyä juurikin nopeaan ja tehokkaaseen oraiden aikaansaamiseen eli juurikin suorakylvöön.
Erittäin hyvin sanottu.
Onko muuten olemassa itsekulkevia suorakylvökoneita?
-
Itse suorakylvökonehan ei ole lopultakaan niin kallis, kun vertaa sitä ketjuun aurat - äes + äestystraktori ja laahavannaskylvinkone. Kaupan päälle saa kylvimen, joka on järeämpää tekoa, jossa on isommat säiliöt ja jolla voi pitää kovempaa kylvönopeutta.
Varsinkin jos lähtee puhtaalta pöydältä, eli Ei ole auroja-äestä+äestystraktoria ja laahavannaskylvinkonetta.
[/quote]
Itse myin nuo kaikki pois, kun ostin suorakylvökoneen. No, sittemmin on tullut taas haalittua muokkauskoneitakin.
-
Mä myin vaan tasausäkeen pois. Tuumin et muuta kalustoa saattaa kuitenkin joskus tarvita. Vähän pitäis muutamia paikkoja tasoitella, kun ei silloin ennen suorakylvöön siirtymistä tullut tarpeeksi huolehdittua epätasaisuuksien siloittelusta.
Toisaalta olis miellyttävä ajatus päästä eroon "turhista" koneista. Toisaalta on mukavaa, että arsenaalia löytyy jos jotain tarttis tehdä. Täälläpäin ei tuo urakointikulttuuri ole oikein vielä kukoistanut. Eli ostopalvelujen varaan ei noin vain voi laskea. Järjestely kysymys kai tuokin. Kyntökalusto on siis tallella, kynnys siihen tarttumiseen korkea. ;D
-
Minä myin kylvökoneen pois, kun aloin käyttämään suorakylvöurakoitsijaa. Kaikki muokkauspelit oli pinottuna latoon, koska aina joskus piti ojamaita levitellä tai jotain raiteita tasailla. Hyvä niin. Nyt luomuun siirryttyä piti hommata vain se kylvökone niin pääsi taas hommissa alkuun.
Ehkä ne vanhat koneet kannattaa säilyttää. Eihän sitä tiedä jos vaikka luomu iskisi... Niin kävi minulle.
-
Se luomuun siirtymisen kynnys on aika korkea näillä kivikoilla. Itseasiassa kivien takia siirryin suorakylvöön niin viljoilla kuin nurmilla
-
Meillä päin suorakylvöurakoitsijoita oli ja on edelleenkin niin vähän ja heillä sen verran paljon asiakkaita, että katsoin paremmaksi oman koneen ostamisen, onneksi sain siihen mukaan toisen osakkaan, niin tuli vähän edullisemmaksi hankinta.