Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Cornfarmer - 25.07.10 - klo:23:09
-
Tämäkö se koukku on josta puhutaan et se ei nosta yli 3000kg enempää..? ihmettelen ellei tuo nosta enempää...
http://www.youtube.com/watch?v=ZXnFvNhsCiA&NR=1
Enklantilainen koukun valmistaja tekee ventille koukut ja muutamalle muullekin valmistajille:
http://www.bill-bennett-eng.co.uk/hitchsystems/index.asp
-
"virtuaalisesti huoltovapaa"...
Mutta täs ois joka karavaanarin unelmakytkentä?
http://www.youtube.com/watch?v=aXuzcBtWQWE&feature=related
-
http://www.youtube.com/watch#!v=jqzYS5pK5YM&feature=related
-
Se taitaa olla normi se 3000 kg. ???
-
Tämäkö se koukku on josta puhutaan et se ei nosta yli 3000kg enempää..? ihmettelen ellei tuo nosta enempää...
http://www.youtube.com/watch?v=ZXnFvNhsCiA&NR=1
Enklantilainen koukun valmistaja tekee ventille koukut ja muutamalle muullekin valmistajille:
http://www.bill-bennett-eng.co.uk/hitchsystems/index.asp
Mie oon kanssa ihmetelly et miten voi noin ison koneen nostolaitteilla toimiva koukku nostaa alle 3000 kg. Luulin siis et koukku nostetaan nostolaitteilla. Nyt kun näin miten koukku oikeesti toimii niin en yhtään ihmettele. Tuossahan jää tosiaankin nostokyky vaatimattomaksi pakosta, suuri kitka likupinnassa ja ilmeisesti yhdellä sylinterillä hoidettu koko paska
-
takanostolaitteista se PITÄISI tulla niin nousisi reilumpi trailerikin :-\
-
Tuolla erillissylinterikoukkurakenteella voi käytännössä nostaa vain sallitun 3000kg:n koukkukuorman.
Kyllähän täälläpäin tästä tulee ongelma,itelläkin jäis kait kaivinkonelavetti paikalleen....koukkukuorma varmaan noin 3200kg....
-
Kyllähän täälläpäin tästä tulee ongelma,itelläkin jäis kait kaivinkonelavetti paikalleen....koukkukuorma varmaan noin 3200kg....
Entäs sitten, kun kaivinkonekin on kyydissä? ;D
-
Tämäkö se koukku on josta puhutaan et se ei nosta yli 3000kg enempää..? ihmettelen ellei tuo nosta enempää...
http://www.youtube.com/watch?v=ZXnFvNhsCiA&NR=1
Enklantilainen koukun valmistaja tekee ventille koukut ja muutamalle muullekin valmistajille:
http://www.bill-bennett-eng.co.uk/hitchsystems/index.asp
Mie oon kanssa ihmetelly et miten voi noin ison koneen nostolaitteilla toimiva koukku nostaa alle 3000 kg. Luulin siis et koukku nostetaan nostolaitteilla. Nyt kun näin miten koukku oikeesti toimii niin en yhtään ihmettele. Tuossahan jää tosiaankin nostokyky vaatimattomaksi pakosta, suuri kitka liukupinnassa ja ilmeisesti yhdellä sylinterillä hoidettu koko paska
Kai siä sentään jokku rullat on... vaikken rakennetta tunnekkaa.
-
Tämäkö se koukku on josta puhutaan et se ei nosta yli 3000kg enempää..? ihmettelen ellei tuo nosta enempää...
http://www.youtube.com/watch?v=ZXnFvNhsCiA&NR=1
Enklantilainen koukun valmistaja tekee ventille koukut ja muutamalle muullekin valmistajille:
http://www.bill-bennett-eng.co.uk/hitchsystems/index.asp
Mie oon kanssa ihmetelly et miten voi noin ison koneen nostolaitteilla toimiva koukku nostaa alle 3000 kg. Luulin siis et koukku nostetaan nostolaitteilla. Nyt kun näin miten koukku oikeesti toimii niin en yhtään ihmettele. Tuossahan jää tosiaankin nostokyky vaatimattomaksi pakosta, suuri kitka liukupinnassa ja ilmeisesti yhdellä sylinterillä hoidettu koko paska
Kai siä sentään jokku rullat on... vaikken rakennetta tunnekkaa.
Ei ainakaan mitään kirskunaa kuulunut... Mutta rautamalmia on rajusti tässä laitteessa.
Ei luulisi ensimmäisenä antautuvan. Kotimaiset härpäkkeet painaa vaan murto-osan. esim ylö.
-
pakosta, suuri kitka liukupinnassa ja ilmeisesti yhdellä sylinterillä hoidettu koko paska
Kai siä sentään jokku rullat on... vaikken rakennetta tunnekkaa.
Ei ainakaan mitään kirskunaa kuulunut... Mutta rautamalmia on rajusti tässä laitteessa.
Liukupinnat tai rullat tai kirskunaa tai ei, pakkaa vaan olemaan että aika ja kura ja ruoste tekevät tehtävänsä raudan kanssa?
-
ilmeisesti muoviset liukupinnat ovatten tuossa bennetin koukussa.siitä oli joku AVI demokin.
jos rakenteessa ei ole minkäänmoisia pyyhkimiä pinnoille voi tosiaan suolakura vaikeuttaa operointia
-
Se kyllä nostaa ylös sen 3000+, mut lukituksesta pois ei jaksa nostaa.
Tosin harvoin joutuu kuorma päällä jättään perästä pois mut sais siinä tosiaan enempi voimaa olla.
-
Tämäkö se koukku on josta puhutaan et se ei nosta yli 3000kg enempää..? ihmettelen ellei tuo nosta enempää...
http://www.youtube.com/watch?v=ZXnFvNhsCiA&NR=1
Enklantilainen koukun valmistaja tekee ventille koukut ja muutamalle muullekin valmistajille:
http://www.bill-bennett-eng.co.uk/hitchsystems/index.asp
Mie oon kanssa ihmetelly et miten voi noin ison koneen nostolaitteilla toimiva koukku nostaa alle 3000 kg. Luulin siis et koukku nostetaan nostolaitteilla. Nyt kun näin miten koukku oikeesti toimii niin en yhtään ihmettele. Tuossahan jää tosiaankin nostokyky vaatimattomaksi pakosta, suuri kitka liukupinnassa ja ilmeisesti yhdellä sylinterillä hoidettu koko paska
Kai siä sentään jokku rullat on... vaikken rakennetta tunnekkaa.
Ei ainakaan mitään kirskunaa kuulunut... Mutta rautamalmia on rajusti tässä laitteessa.
Ei luulisi ensimmäisenä antautuvan. Kotimaiset härpäkkeet painaa vaan murto-osan. esim ylö.
No vaikka ei kirskuiskaan niin kitkaa voi olla ja toisakseen vaikka ei ois kitkaa niin kyllähän tuon käyttömekanismin geometria rajoittaa jo nostokapasiteettia paljon. Lähes vaakasuunnaassa liikkuvalla sylinterillä ilman erillisiä mekanismeja on todella huono hyötysuhde pystysuunnassa.
Pitäähän tuossa ollakin rautamalmia, on sen verran kovilla tuo teleskooppi että ohkasemmilla antautuisi. "Perinteisissä" koukuissa kuormitukset edullimpia.
-
aika alkeelline keksintö. todellakin jos on iso traileri ja iso telapohjeinen kone niin ei tuo riitä alkuunkaan, PASKA keksintö, jos olisi takanostolaitteista niin sillä saisi ilmaan jo rajummankin kärrin tosin pitää tehdä niikuin naapuri takanstolaitteisiin sovite ja siihen vaunu kiinni vaapuri tekee noin kylvökoneen kanssa tomisikohan vaunulla ::)
-
Se kyllä nostaa ylös sen 3000+, mut lukituksesta pois ei jaksa nostaa.
Tosin harvoin joutuu kuorma päällä jättään perästä pois mut sais siinä tosiaan enempi voimaa olla.
Koska koukun liike on kaareva, niin traktorin liikkeellä voi auttaa kärryn kytkentää
Ennemmin olisin huolestunut koukun toiminnasta talvella vaikka pitkän linkolenkin jälkeen.
Lämmin peräkoppa sulattaa lumet ja vesi juoksee koukun mekanismeihin... joka sitten jäätyy.
:-[ :-[ :-[
-
Se kyllä nostaa ylös sen 3000+, mut lukituksesta pois ei jaksa nostaa.
Tosin harvoin joutuu kuorma päällä jättään perästä pois mut sais siinä tosiaan enempi voimaa olla.
Koska koukun liike on kaareva, niin traktorin liikkeellä voi auttaa kärryn kytkentää
Ennemmin olisin huolestunut koukun toiminnasta talvella vaikka pitkän linkolenkin jälkeen.
Lämmin peräkoppa sulattaa lumet ja vesi juoksee koukun mekanismeihin... joka sitten jäätyy.
:-[ :-[ :-[
Ei Frenttiä hankita kylmään ja lumiseen... :D
-
Taas yksi joka on kokeillut edes. Muut vain kuolanneet esitettä tms. Haukkuvat kun ;D
-
Mikä siin niin ihmeellistä.
Meillä on kasitonnisessa myös omilla sylkyillä vetokoukun hallinta ja on tuon kanssa pärjätty ja jos ei pärjätä, niin kun laittaa vetovarsien päällen kartun, niin jo lähtee paaaaaljon yli kymmenen tonnin aisapaino ylös.
Enemmän olisin huolissani näiden kotimaisten tikan-nokasta jota myös vetokoukuksi kutsutaan. Sama viritelmä jo "kuuskytluvulta" lähtien.
Ihme että ne itikanjalat kestää nostaa edes tyhjää koukkua, vaikka ovathan nuo kestäneet.
-
En ilman tohoa uskaltas lähteä paalikuormaa talvella hakemaan, tuommosella virityksellä. Siinä kun kuormaa tehdessä mahaansa myöten piehtaroi, voi kuvitella miten hienosti pelaa, kun tulee ongelmia jo tavallisenkin koukun lukitukseen.
-
Taitaa tuossa uudessa 800-sarjassakin olla, joita ihan näinä päivinä aletaan tehtaasta pihalle ajelemaan ni tämän tyylinen koukku härpäke... Saa nähä miten suosittu tää uusi mallisarja suomessa tulee olemaan :o
-
Taitaa tuossa uudessa 800-sarjassakin olla, joita ihan näinä päivinä aletaan tehtaasta pihalle ajelemaan ni tämän tyylinen koukku härpäke... Saa nähä miten suosittu tää uusi mallisarja suomessa tulee olemaan :o
eihän aisapaino saa edes lain mukaan ylittää 3 tonnia vai miten se oli ::) ::) naapuri hämmenty viime kesänä kun lavetin osti, semmosen julmetun pitkän missä takana teli, kesän sitä veteli valmetilla sillon tällön ja hyvin meni vaan syksyllä tuli yllätys kun ei ollu paripyöriä vallussa....joutu käydä ilmanlisäysreissun tekeen :o :o :o :o
-
En ilman tohoa uskaltas lähteä paalikuormaa talvella hakemaan, tuommosella virityksellä. Siinä kun kuormaa tehdessä mahaansa myöten piehtaroi, voi kuvitella miten hienosti pelaa, kun tulee ongelmia jo tavallisenkin koukun lukitukseen.
Noitten omistajat ei paaleilla pelaa, vai koska sikaa ois paalista ruokittu? ;D
-
En ilman tohoa uskaltas lähteä paalikuormaa talvella hakemaan, tuommosella virityksellä. Siinä kun kuormaa tehdessä mahaansa myöten piehtaroi, voi kuvitella miten hienosti pelaa, kun tulee ongelmia jo tavallisenkin koukun lukitukseen.
Noitten omistajat ei paaleilla pelaa, vai koska sikaa ois paalista ruokittu? ;D
Tähän viä lisäisin sen et vaikka tämmönen 936 olis nautatilalla ni eikähän tilalla ole jo sen verran kokoa et rehu on siilossa kotona, ajettuna isoilla kärryillä ajosilppurin avittamana tai silppurivaunu perässä vai mikä se nyt oli... tai sit vain iso noukinvaunu! Eli jotain tän tyylistä.
-
Tuossa vetokoukussa on paljon hyviä puolia.
Ei tarvii nostolaitteella rimpuloida.
Ei ole jumittavia vetokoukun nostoteleskooppitankoja traktorin persiissä.
-
Tommosella koukullahan saa kärryn jalan mutkalle helposti, kun pitäis samalla traktoria perruuttaa kun koukkua kampee, niin kerrankos se sitten onkin kärryn jalka kynnysraudan takana kuitenkin....
Kyllä koukku olis tarkoitus ylös nostaa eikä laahata pitkin tannerta. Ei sytytä, varsinkin kun roudattavat on juuri kuormien siirtelyä ja irroitusta siinä välillä.
-
Mikä siin niin ihmeellistä.
Meillä on kasitonnisessa myös omilla sylkyillä vetokoukun hallinta ja on tuon kanssa pärjätty ja jos ei pärjätä, niin kun laittaa vetovarsien päällen kartun, niin jo lähtee paaaaaljon yli kymmenen tonnin aisapaino ylös.
Enemmän olisin huolissani näiden kotimaisten tikan-nokasta jota myös vetokoukuksi kutsutaan. Sama viritelmä jo "kuuskytluvulta" lähtien.
Ihme että ne itikanjalat kestää nostaa edes tyhjää koukkua, vaikka ovathan nuo kestäneet.
joo, urakoittijan valtrassa koukku ei kestäny 2000 tuntia noukkaria vetää..
-
Tommosella koukullahan saa kärryn jalan mutkalle helposti, kun pitäis samalla traktoria perruuttaa kun koukkua kampee, niin kerrankos se sitten onkin kärryn jalka kynnysraudan takana kuitenkin....
Kyllä koukku olis tarkoitus ylös nostaa eikä laahata pitkin tannerta. Ei sytytä, varsinkin kun roudattavat on juuri kuormien siirtelyä ja irroitusta siinä välillä.
Se näyttää nostavan yläviistoon. Alussa kyllä hiukka laahaa tietysti.
-
Mikä siin niin ihmeellistä.
Meillä on kasitonnisessa myös omilla sylkyillä vetokoukun hallinta ja on tuon kanssa pärjätty ja jos ei pärjätä, niin kun laittaa vetovarsien päällen kartun, niin jo lähtee paaaaaljon yli kymmenen tonnin aisapaino ylös.
Enemmän olisin huolissani näiden kotimaisten tikan-nokasta jota myös vetokoukuksi kutsutaan. Sama viritelmä jo "kuuskytluvulta" lähtien.
Ihme että ne itikanjalat kestää nostaa edes tyhjää koukkua, vaikka ovathan nuo kestäneet.
Kyllä niitä kotimaisia tikan-nokkia on suorittu, korjailtu, hitsailtu ja täytelty.
Lisäksi teleskooppitangot aiheuttaa aina ylimääräistä hoivaamista talvella.
Kerrankin on tullut vahva koukkutyyppi markkinoille ja narinaa piisaa...
Tykästyin tähän koukkuun. Kärryä perään otettaessa hiukan peruuttaa, that`s it!
Mun puolesta saa ne kynnysraudat tulla perässä vaikka pihalle asti. Syy on ratin ja penkin välissä.
Seuraavaan tuontikoneeseen ilman muuta tämä koukku. Ei tarvi teleskooppien kanssa ihmetellä.
:) :) :)
-
Kerrankin on tullut vahva koukkutyyppi markkinoille ja narinaa piisaa...
Kyllä siinä narinaa varmasti piisaakin, kun on paskaa ja multaa paikat täys. Mutta kuka nyt fentin likasiin peltohommiin ostaskaan. ;D Idea on hyvä, mutta tuo liukumäkikotelo tulee olemaan korroosion ja närhen pesä.
-
Mää keksein ensimmäisen hyvän puolen tuosta koukusta: Ruiskun ollessa nostolaitteissa, saa vedettyä vesivaunun aisan alle......muuta hyvää en viäläkään keksi!
-
Oli 936 koeajossa,piti hakea jyväkuorma pellolta.Sinne piti jättää ja hakea jonnulla kotiin.936 koukku ei oikesti nosta kuin n.2 tn.Ovat laittaneet niihin Ferkun /valpurin koukkuja niin johan nousee.
-
Oli 936 koeajossa,piti hakea jyväkuorma pellolta.Sinne piti jättää ja hakea jonnulla kotiin.936 koukku ei oikesti nosta kuin n.2 tn.Ovat laittaneet niihin Ferkun /valpurin koukkuja niin johan nousee.
joo-o, no onhan tuossa se hyvä puoli jotta varmaan kestää taipumatta sen minkä jaksaa nostaa
-
Kerrankin on tullut vahva koukkutyyppi markkinoille ja narinaa piisaa...
Kyllä siinä narinaa varmasti piisaakin, kun on paskaa ja multaa paikat täys. Mutta kuka nyt fentin likasiin peltohommiin ostaskaan. ;D Idea on hyvä, mutta tuo liukumäkikotelo tulee olemaan korroosion ja närhen pesä.
Korroosio saa purra ihan vapaasti. Siinä ei ole alle 20 millin terästä käytetty.Närhellä on pirulliset tilat.
Mut ihmeesti vaan niillä on ajettu vaikka niin paska koukku on koneessa... ;D ;D ;D
Voi olla että koukku on ollut ennen markkinoille pääsyä jos jonkinlaisissa testeissä.
Vaikka agronetin kaikkitietävä jury sen täysin paskaksi haukkuikin.
Kuitenkin traktoreissa on kaikista yleisin vetolaitetyyppi on pelkkä maatalousvetolaite!
Siis maailmalla. nälvikää vaihteeksi sitä... :P :P :P
Ala-Perttikin pärjää ilman kotimaista ketunrautaa traktorin alla... Ja työt on varmaan tehty.
Kasitonninen ei ole lokomo, eikä massey parkinson, vaan varsinainen hinaaja, joka on suunniteltu
VETÄMÄÄN vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen.
Siinä vedossa kotimaiset ketunraudat vetäistään pois pulttein alta kalkkiviivoilla.
8) 8) 8)
-
Kerrankin on tullut vahva koukkutyyppi markkinoille ja narinaa piisaa...
Kyllä siinä narinaa varmasti piisaakin, kun on paskaa ja multaa paikat täys. Mutta kuka nyt fentin likasiin peltohommiin ostaskaan. ;D Idea on hyvä, mutta tuo liukumäkikotelo tulee olemaan korroosion ja närhen pesä.
Korroosio saa purra ihan vapaasti. Siinä ei ole alle 20 millin terästä käytetty.Närhellä on pirulliset tilat.
Mut ihmeesti vaan niillä on ajettu vaikka niin paska koukku on koneessa... ;D ;D ;D
Voi olla että koukku on ollut ennen markkinoille pääsyä jos jonkinlaisissa testeissä.
Vaikka agronetin kaikkitietävä jury sen täysin paskaksi haukkuikin.
Kuitenkin traktoreissa on kaikista yleisin vetolaitetyyppi on pelkkä maatalousvetolaite!
Siis maailmalla. nälvikää vaihteeksi sitä... :P :P :P
Ala-Perttikin pärjää ilman kotimaista ketunrautaa traktorin alla... Ja työt on varmaan tehty.
Kasitonninen ei ole lokomo, eikä massey parkinson, vaan varsinainen hinaaja, joka on suunniteltu
VETÄMÄÄN vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen.
Siinä vedossa kotimaiset ketunraudat vetäistään pois pulttein alta kalkkiviivoilla.
8) 8) 8)
ONko siun taas niin vaikea uskoa että siinä niin ylivoimaisessa koneessa voisi oikeasti olla joku vika tai edes heikkous. Jos tietäsit miten tällasiakin tuotteita suunnitellaan niin voisi ääni muuttua kellossa. Tieliikennelaki ympäri eurooppaa määrää maksimikoukkukuormaksi 3000 kg ja tietysti sitä pidetään suunnitelun perusteena jolloin ymmärrettävistä syistä koukulla ei tosiaan välttämättä nouse 5 tonnin koukkukuorma. Aika monesta paikasta olen kuullut että kys. koukku on heikko nostamaan joten kait sitä saa täälläkin vatvoa. Sitä vartenhan tämä on...
En minä myöskään tuota rakennetta näe mitenkään ylivoimasena. Esim Dromonen tekemät hydrauliset koukut on mielestäni vähintään yhtä vahvoja kiinnityksiltään ja lukituksiltaan. Tietysti teleskooppitangot venyy ajan saatossa ja kyllä niissäkin korroosio aiheuttaa joskus ongelmia mutta niillä ei tule sitä tilannetta että jää kärry nostamatta =)
-
Tietysti teleskooppitangot venyy ajan saatossa ja kyllä niissäkin korroosio aiheuttaa joskus ongelmia mutta niillä ei tule sitä tilannetta että jää kärry nostamatta =)
En minä ole toistaiseksi noiden perinteisten nostotangoilla toimivien koukkujen kanssa kokenut mitään ongelmia, edes noilla täällä parjatuilla kotimaisilla, ainoastaan 390 massikassa taannoin jouduin yhden kerran säätämään. Ja on niillä joutunut jatkuvasti nostelemaan täysiä kärryjä, köyhällä kun ei ole varaa olla joka kärryn eteen traktoria seisomaan.
Oliskohan tässä käynyt semmoinen hama, että suunnittelijalla on ollut vaan paperitietoa, eli tuo tieliikennelaissa mainittu 3000kg koukulle maksimissaan laskettava paino ylikuormaa tarkasteltaessa? Käytännössä tuosta tulee ihan aikuisten oikeasti ongelmia.
Ja onhan tossa kärryn perään oton kannalta aika pirullinen liikegeometriakin. Kaikkeen tottuu, mutta ei tuo kovin kätevältä vaikuta.
-
Tietysti teleskooppitangot venyy ajan saatossa ja kyllä niissäkin korroosio aiheuttaa joskus ongelmia mutta niillä ei tule sitä tilannetta että jää kärry nostamatta =)
En minä ole toistaiseksi noiden perinteisten nostotangoilla toimivien koukkujen kanssa kokenut mitään ongelmia, edes noilla täällä parjatuilla kotimaisilla, ainoastaan 390 massikassa taannoin jouduin yhden kerran säätämään. Ja on niillä joutunut jatkuvasti nostelemaan täysiä kärryjä, köyhällä kun ei ole varaa olla joka kärryn eteen traktoria seisomaan.
Oliskohan tässä käynyt semmoinen hama, että suunnittelijalla on ollut vaan paperitietoa, eli tuo tieliikennelaissa mainittu 3000kg koukulle maksimissaan laskettava paino ylikuormaa tarkasteltaessa? Käytännössä tuosta tulee ihan aikuisten oikeasti ongelmia.
Ja onhan tossa kärryn perään oton kannalta aika pirullinen liikegeometriakin. Kaikkeen tottuu, mutta ei tuo kovin kätevältä vaikuta.
Oma veikkaus: Valmistajalla on kyllä tieto että jossain tapauksissa koukkukuorma yli 3 ton mutta käytännössä tähän pääsy on epätaloudellista, eli vaatii isomman sylinterin tai erilaisen liikeradan. No kun molemmat näistä oikeastaan määräytyy muista kuin kuorman säätelemistä seikoista (sylinterin koko käytettävän tilan mukaan ja geometria teleskooppisuuden säätelemänä). Tämä kun on huomattu niin on päätetty tehdä koukku täyttämään 3 tonnin kuorma. Olen ollut sen verta monessa tuotekehityshankkeessa jossa kehityskaari on edellistä vastaava niin en pitäisi yhtään ihmeenä...
-
Hommaa riskin vänkärin nostamaan poumiista avuksi, riskiille emännälle on aina käyttöä :-*
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?24701807
Varsinkin tuo miss Deutsland, siinä on voimaa ;D
-
Hommaa riskin vänkärin nostamaan poumiista avuksi, riskiille emännälle on aina käyttöä :-*
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?24701807
Varsinkin tuo miss Deutsland, siinä on voimaa ;D
Älä vaihda puheenaihetta ;D
-
Ei ole kyllä koukun suunnittelijalla mitään hajua koukun käytöstä kun mun järkeni mukaan koukkupainohan on monesti suurempi siinä vaiheessa kun aisa on vielä reilusti alhaalla (joskus melkein maassa) varsinkin jos on kärryssä teli kovin takana niin siinähän se suurin voima tarvitaan kun sen aisan nostaa alhaalta ylös jolloin paino taas siirtyy taaksepäin ::)
-
Ei ole kyllä koukun suunnittelijalla mitään hajua koukun käytöstä kun mun järkeni mukaan koukkupainohan on monesti suurempi siinä vaiheessa kun aisa on vielä reilusti alhaalla (joskus melkein maassa) varsinkin jos on kärryssä teli kovin takana niin siinähän se suurin voima tarvitaan kun sen aisan nostaa alhaalta ylös jolloin paino taas siirtyy taaksepäin ::)
En tiedä puhuitko tässä vitsillä, tuntuu siltä, mutta todellisuudessa vetosilmukan korkeudella maasta ei ole käytännön vaikutusta silmukan kokemaan kuormaan.
-
Ei ole kyllä koukun suunnittelijalla mitään hajua koukun käytöstä kun mun järkeni mukaan koukkupainohan on monesti suurempi siinä vaiheessa kun aisa on vielä reilusti alhaalla (joskus melkein maassa) varsinkin jos on kärryssä teli kovin takana niin siinähän se suurin voima tarvitaan kun sen aisan nostaa alhaalta ylös jolloin paino taas siirtyy taaksepäin ::)
En tiedä puhuitko tässä vitsillä, tuntuu siltä, mutta todellisuudessa vetosilmukan korkeudella maasta ei ole käytännön vaikutusta silmukan kokemaan kuormaan.
niin no eipä se kyllä taida vielä tuolla matkalla muuttua ::)
-
Ei ole kyllä koukun suunnittelijalla mitään hajua koukun käytöstä kun mun järkeni mukaan koukkupainohan on monesti suurempi siinä vaiheessa kun aisa on vielä reilusti alhaalla (joskus melkein maassa) varsinkin jos on kärryssä teli kovin takana niin siinähän se suurin voima tarvitaan kun sen aisan nostaa alhaalta ylös jolloin paino taas siirtyy taaksepäin ::)
En tiedä puhuitko tässä vitsillä, tuntuu siltä, mutta todellisuudessa vetosilmukan korkeudella maasta ei ole käytännön vaikutusta silmukan kokemaan kuormaan.
niin no eipä se kyllä taida vielä tuolla matkalla muuttua ::)
onko kukaan haaveillu hydraulista jalkaa kärryyn, ois ehkä kätevä, mutta letkujen kans pitäis kumminkin sählätä että voittasko tuossa mitään. en nyt tarkota kärryn nostavaa jalkaa vaan öljyllä käytettävää ja lukittavaa
-
Ei ole kyllä koukun suunnittelijalla mitään hajua koukun käytöstä kun mun järkeni mukaan koukkupainohan on monesti suurempi siinä vaiheessa kun aisa on vielä reilusti alhaalla (joskus melkein maassa) varsinkin jos on kärryssä teli kovin takana niin siinähän se suurin voima tarvitaan kun sen aisan nostaa alhaalta ylös jolloin paino taas siirtyy taaksepäin ::)
En tiedä puhuitko tässä vitsillä, tuntuu siltä, mutta todellisuudessa vetosilmukan korkeudella maasta ei ole käytännön vaikutusta silmukan kokemaan kuormaan.
niin no eipä se kyllä taida vielä tuolla matkalla muuttua ::)
onko kukaan haaveillu hydraulista jalkaa kärryyn, ois ehkä kätevä, mutta letkujen kans pitäis kumminkin sählätä että voittasko tuossa mitään. en nyt tarkota kärryn nostavaa jalkaa vaan öljyllä käytettävää ja lukittavaa
Ohan tuokin mielessä käyny, mut ei niin kovaa ressii parane pittää ettei jalkaa kerkisi nostamaan ja sen jalan saa laskettua niin matalallekkin ettei pikku siirossa siitä ole haittaa.
-
Mahtaiskahan tämä S-sarjan valtran koukku sopia heittämällä 900-sarjan ventin perään...? tässä on kunnon vanhat teleskooppi tangot nostolaitteeseen kytketty, videon kohdassa 2:30 eteen päin näkyy hyvin... Periaatteessa pitäisi sopia ku on ventin perästä kyse... Minkähänlainen on 8600-sarjan massikoissa tämäntyylinen vetokoukku...? Eiks nää S-valtrat teherä ranskassa massikan tehtaalla et voi olla massikassa sama koukku systeemi!! Ainakaan en löytänyt sellasta videota missä sellanen esiintyis!
http://www.youtube.com/watch?v=yi9meusSsfQ
-
Ei ole kyllä koukun suunnittelijalla mitään hajua koukun käytöstä kun mun järkeni mukaan koukkupainohan on monesti suurempi siinä vaiheessa kun aisa on vielä reilusti alhaalla (joskus melkein maassa) varsinkin jos on kärryssä teli kovin takana niin siinähän se suurin voima tarvitaan kun sen aisan nostaa alhaalta ylös jolloin paino taas siirtyy taaksepäin ::)
En tiedä puhuitko tässä vitsillä, tuntuu siltä, mutta todellisuudessa vetosilmukan korkeudella maasta ei ole käytännön vaikutusta silmukan kokemaan kuormaan.
niin no eipä se kyllä taida vielä tuolla matkalla muuttua ::)
onko kukaan haaveillu hydraulista jalkaa kärryyn, ois ehkä kätevä, mutta letkujen kans pitäis kumminkin sählätä että voittasko tuossa mitään. en nyt tarkota kärryn nostavaa jalkaa vaan öljyllä käytettävää ja lukittavaa
mitä ihmeellistä tuossa on? multivaan saanu lisävarusteena jo vuosikausia..
-
Onhan näitä eteen/taakse liikkuvia koukkuja ollu jo jonkun aikaa.Kyllähän niillä kärryn jalan saa mutkalle jos ei ole tarkkana.Minusta tuo vaakaliike ei ole ongelma.Aika hankala on koukkumalli joka katoaa tr:n alle alaslaskettaessa.
Kuten Oltsik mainitsi 3000kg on mitoituskuorma koukuille.Euroopassa on joissain maissa aika tiukat standardit koukuille ja perävaunuille,vaaditaan laskelmat yms.Saa nähdä koska tulee nuo säännöt meillekin.....
Minusta tuo 3tn aisapainona on semmoinen,että jatkuvassa ajossa sen iso ylittäminen ei ole mukavuudenkaan kannalta hyvä asia.
-
Onhan näitä eteen/taakse liikkuvia koukkuja ollu jo jonkun aikaa.Kyllähän niillä kärryn jalan saa mutkalle jos ei ole tarkkana.Minusta tuo vaakaliike ei ole ongelma.Aika hankala on koukkumalli joka katoaa tr:n alle alaslaskettaessa.
Kuten Oltsik mainitsi 3000kg on mitoituskuorma koukuille.Euroopassa on joissain maissa aika tiukat standardit koukuille ja perävaunuille,vaaditaan laskelmat yms.Saa nähdä koska tulee nuo säännöt meillekin.....
Minusta tuo 3tn aisapainona on semmoinen,että jatkuvassa ajossa sen iso ylittäminen ei ole mukavuudenkaan kannalta hyvä asia.
Tuo on kyllä totta jos aisapainoa on yli 3000kg ja puhumattakaan jos menee viä paljon tämän ylitte ni eihän sellasella oo mukava eres ajella ja jos paljon ajoa ni ei hyvä :o
Kyllä nuo edellämainitut asiat tänne vielä tulee et kaikki menee tarkaksi, mut pykälä on varmasti sellanen et se koskee uusia ja laintulon jälkeen tehtyjä kärryjä ja traktorien katsastukset sun muut tulee varmasti... tuosta katsastuksesta on kyllä mainittava et ihan hyvä se on siltäkantilta et saadaan nuo jarruttomat ja ilman valoja olevat koneet poies!!! mut moni tunnollinen saa tästäkin kärsiä katsastusmaksujen takia >:(
-
Juu.. Ei jaksa 926 nostaa keslan hakkuria lukkoon millään. Onneks on tukijalat joilla voi avittaa. yhdessä enklannissa myynnissä olevassa fentissä näkyi olevan laitettu kummallekkin puolelle koukkua nostosylinterit pystysuoraan.
-
paska se on uskokaa ja, ostakaa natikka ;D
-
paska se on uskokaa ja, ostakaa natikka ;D
Viälläks niit hydro 84 saa uutena?? Eli ensimmäistä portaatonta.
-
paska se on uskokaa ja, ostakaa natikka ;D
Viälläks niit hydro 84 saa uutena?? Eli ensimmäistä portaatonta.
Ei se ole portaaton vaan hydraulivetoinen. :D
-
paska se on uskokaa ja, ostakaa natikka ;D
Viälläks niit hydro 84 saa uutena?? Eli ensimmäistä portaatonta.
Ei se ole portaaton vaan hydraulivetoinen. :D
Aivan ja jos 84:n perusteella luulee jotain nykyraputtomista tietävänsä niin pieleen menee.
-
paska se on uskokaa ja, ostakaa natikka ;D
Viälläks niit hydro 84 saa uutena?? Eli ensimmäistä portaatonta.
Ei se ole portaaton vaan hydraulivetoinen. :D
Aivan ja jos 84:n perusteella luulee jotain nykyraputtomista tietävänsä niin pieleen menee.
Tiedän kyllä, mutta periaate eli liikkuu vaihteita vaihtamatta sama??
-
paska se on uskokaa ja, ostakaa natikka ;D
Viälläks niit hydro 84 saa uutena?? Eli ensimmäistä portaatonta.
Ei se ole portaaton vaan hydraulivetoinen. :D
Aivan ja jos 84:n perusteella luulee jotain nykyraputtomista tietävänsä niin pieleen menee.
Tiedän kyllä, mutta periaate eli liikkuu vaihteita vaihtamatta sama??
Tuo on tietysti totta.Isoin periaatteellinen ero on että hydro84 on 100% hydraulivetoinen.Toteutettuna tuon ajan tekniikalla hyötysuhde=vetoteho,taloudellisuus yms asiat eri planettalta kuin nykyraputtomissa.
-
paska se on uskokaa ja, ostakaa natikka ;D
Viälläks niit hydro 84 saa uutena?? Eli ensimmäistä portaatonta.
Eikä ollut edes ensimmäinen hydraulivetoinen.
http://www.tractordata.com/td/004/td4673.html
Tuo 826 oli kaiketi natikan ensimmäinen hydro.
-
Tuo on tietysti totta.Isoin periaatteellinen ero on että hydro84 on 100% hydraulivetoinen.Toteutettuna tuon ajan tekniikalla hyötysuhde=vetoteho,taloudellisuus yms asiat eri planettalta kuin nykyraputtomissa.
[/quote]
Kaiketi samaa luokkaa kuin Fendt pakilla.....
-
Tuo on tietysti totta.Isoin periaatteellinen ero on että hydro84 on 100% hydraulivetoinen.Toteutettuna tuon ajan tekniikalla hyötysuhde=vetoteho,taloudellisuus yms asiat eri planettalta kuin nykyraputtomissa.
Kaiketi samaa luokkaa kuin Fendt pakilla.....
[/quote]
Fendt/Massikka portaaton menee pakilla ihan samal tavalla kuin etiäpäin.
Elikkä pakki ei ole sen hydraulisempi kuin etiäpäinmenokaan.
-
Fendt/Massikka portaaton menee pakilla ihan samal tavalla kuin etiäpäin.
Elikkä pakki ei ole sen hydraulisempi kuin etiäpäinmenokaan.
[/quote]
Ja minä kun luulin, etä variossa ja massikassa pyöritetään vaihteistoa hydraulisesti ihan simona vasten luontaista pyörimissuuntaa pakin aikaansaamiseksi... :o
-
Tuo on tietysti totta.Isoin periaatteellinen ero on että hydro84 on 100% hydraulivetoinen.Toteutettuna tuon ajan tekniikalla hyötysuhde=vetoteho,taloudellisuus yms asiat eri planettalta kuin nykyraputtomissa.
Kaiketi samaa luokkaa kuin Fendt pakilla.....
Fendt/Massikka portaaton menee pakilla ihan samal tavalla kuin etiäpäin.
Elikkä pakki ei ole sen hydraulisempi kuin etiäpäinmenokaan.
Elä Timppa puhu paskoo
-
Tuo on tietysti totta.Isoin periaatteellinen ero on että hydro84 on 100% hydraulivetoinen.Toteutettuna tuon ajan tekniikalla hyötysuhde=vetoteho,taloudellisuus yms asiat eri planettalta kuin nykyraputtomissa.
Kaiketi samaa luokkaa kuin Fendt pakilla.....
Fendt/Massikka portaaton menee pakilla ihan samal tavalla kuin etiäpäin.
Elikkä pakki ei ole sen hydraulisempi kuin etiäpäinmenokaan.
Elä Timppa puhu paskoo
Ojala osaa varmasti antaa tähän asiaan parhaimman neuvon miten se pelaa!
-
Tuskin osaa ojalakaan selvittää.
Mitä nopeammin mennään sitä enemmän on mekaanista vetoa.
Sama myös pakilla ajettaessa.
-
Tuskin osaa ojalakaan selvittää.
Mitä nopeammin mennään sitä enemmän on mekaanista vetoa.
Sama myös pakilla ajettaessa.
Tuskin Timppakaan ymmärtää mistä puhuu.
*****illakseni kysyn että minkähän takia varjon voimansiirron pumppukulma on perittäessä pienempi kuin eteenpäin ajattaessa.
On se rankkaa kun tietää, ettei tarvi puhua paskoo.
-
Dyna ei mene pakilla yht kovaa kuin etiäpäin.
-
Jobbari vissiin tietää aika hyvin ton Fendt/DynaVT pakkiasian.Lienee 100% hydevetoinen pakilla.
Näiden nykykoneiden vertaaminen noihin IH:n tekemiin ontuu tosiaan muutamssa kohden.
-nykykoneiden painetaso on liki tuplasti korkeampi=parempi hyötysuhde
-jos oikein muistan IH:n sovelluksessa muutettiin yhtäaikaa pumpun ja moottorin kulmia.Tällä systeemillä vetovoiman/vetotehon optimointi ei onnistu yhtä hyvin kuin nykyisillä säätösysteemeillä.
-IH:n hydron aikaisten 'mehuvetojen' hyötysuhde oli 15-20% huonompi kuin nykyisten
-
IH:sta puuttuu mekaaninen osio kokonaan, muistuttaa toki säädettävää yksikköä Varion
sisuksissa. Hydrolla joskus kyntäneenä 77hp kones veti saman mitä 674 72hp :P
Siis planeetat siitä vaihdeaskista.
Lappalaisellakin oli Hydro pitkään ja siitä innostuneena portaattomuuteen osti Pirkkafendtin ::)
-
Jobbari vissiin tietää aika hyvin ton Fendt/DynaVT pakkiasian.Lienee 100% hydevetoinen pakilla.
***Ei ole.
-
Tuskin osaa ojalakaan selvittää.
Mitä nopeammin mennään sitä enemmän on mekaanista vetoa.
Sama myös pakilla ajettaessa.
Tuskin Timppakaan ymmärtää mistä puhuu.
*****illakseni kysyn että minkähän takia varjon voimansiirron pumppukulma on perittäessä pienempi kuin eteenpäin ajattaessa.
On se rankkaa kun tietää, ettei tarvi puhua paskoo.
Koska kone ei kulje viittäkymppiä pakilla. Sen takia pienempi pumppukulma pakilla.
Eteenpäin ja pakilla periaatteessa hyötysuhteet ja mekaanisen vedon osuus samat.
Liikkeelle lähdössä pumppukulmaa loivennetaan paremman kiihtyvyyden takia.
Tasakaasulla taas pumppukulma menee jyrkemmäksi ja kierroksia voidaan tiputtaa.
:) :)
-
En viitti väitellä viisaampieni kanssa.
On aivan totta että varjo teoreettisesti ei kulje täysin hydraulisesti vain noin 99 prosentin osuudella.
Aikaisemmin kysyin ainoastaa hydraulipumpun pienemmästä kulmasta pakkittaessa, mutta viisaammat voivat kertoa miksikö hydraulimoottori(tai moottorit sillä 900 sarjassahan näitä on kaksi)
eivät käänny mihinkään reversellä.
Se jolla on tieto voi *****illa, se kellä ei voi jauhaa paskoo.
-
http://www.youtube.com/watch?v=ST2rP4ICMCk&feature=related
Tuntuu jobbarikin olevan hukassa tietoinensa.
Tuokin video loppuu siihen kun mennään hitaasti pakilla, hydr pumppu negatiivisella ja moottori täydellä kulmalla.
Sellaista kuvaa ei löydy miten moottori/moottorit on kun mennään täysillä pakilla.
Jos kerran joppari tietää niin selvittäkööt ja antaa *****ilut olla.
-
http://www.youtube.com/watch?v=ST2rP4ICMCk&feature=related
Tuntuu jobbarikin olevan hukassa tietoinensa.
Kerro miten.
-
En viitti väitellä viisaampieni kanssa.
On aivan totta että varjo teoreettisesti ei kulje täysin hydraulisesti vain noin 99 prosentin osuudella.
Aikaisemmin kysyin ainoastaa hydraulipumpun pienemmästä kulmasta pakkittaessa, mutta viisaammat voivat kertoa miksikö hydraulimoottori(tai moottorit sillä 900 sarjassahan näitä on kaksi)
eivät käänny mihinkään reversellä.
Se jolla on tieto voi *****illa, se kellä ei voi jauhaa paskoo.
Ainakin tämän videon mukaan sekä pumppu että moottorit kääntyilevät pakilla.
http://www.youtube.com/watch?v=AIgEC3QTR20&feature=related
Pakkohan niiden on molempien muuttaa kulmaansa. moottorit eivät voi olla lähdössä pienillä kulmilla väännön takia ja toisaalta huippunopeudella pakittaessa pumpun pitää olla täysillä ja moottorit pienellä että saadaan korkea pyörimisnopeus kehälle. Kuinka väärässä olen?
-
http://www.youtube.com/watch?v=ST2rP4ICMCk&feature=related
Tuntuu jobbarikin olevan hukassa tietoinensa.
Tuokin video loppuu siihen kun mennään hitaasti pakilla, hydr pumppu negatiivisella ja moottori täydellä kulmalla.
Sellaista kuvaa ei löydy miten moottori/moottorit on kun mennään täysillä pakilla.
Jos kerran joppari tietää niin selvittäkööt ja antaa *****ilut olla.
selkeämpi esitys http://www.youtube.com/watch?v=AIgEC3QTR20
Eihän tuossa mitään omituista ole, tuo planeettapyörästöhän tuossa hoitaa tuon voimanjaon hydraulisen ja mekaanisen osan yhdistämisen. Planeetan kehä pyörii koko ajan "pakkisuuntaan" - kun halutaan mennä eteenpäin, kehää pyöritetään moottorin pyörittämää aurinkopyörää hitaammin, jolloin planeetankannatin pyörii sitä nopeammin mitä hitaammin kehää pyöritetään. Kun hydr.piiri pysähdyksissä nopeus eteenpäin on maksimi.
Hidastettaessa kehäpyörää kiihdytetään hydr.osalla kunnes se pyörii niin lujaa, että se kompensoi täysin mekaanisesti pyörivän aurinkopyörän kehänopeuden ja planeetankannatin pysähtyy.
Pakille mennessä sitten vain lisätään hydr.osan nopeutta, jolloin planeetankannatin alkaa pyöriä vastakkaiseen suuntaan. Tässä vaiheessa vetoteho siirtyy käytännössä kokonaan hydraulisen osan kautta, koska mekaaninen osa pyörii vastakkaiseen suuntaan.
Tuon vuoksi pakkia ei saada yhtä nopeaksi kuin eteenpäin menoa, koska hydr.osan ja kehäpyörän ja etenkin planeettarattaiden kierrokset nousevat liian isoksi ja hyötysuhde laskee voimakkaasti
-
Hidastettaessa kehäpyörää kiihdytetään hydr.osalla kunnes se pyörii niin lujaa, että se kompensoi täysin mekaanisesti pyörivän aurinkopyörän kehänopeuden ja planeetankannatin pysähtyy.
Pakille mennessä sitten vain lisätään hydr.osan nopeutta, jolloin planeetankannatin alkaa pyöriä vastakkaiseen suuntaan. Tässä vaiheessa vetoteho siirtyy käytännössä kokonaan hydraulisen osan kautta, koska mekaaninen osa pyörii vastakkaiseen suuntaan.
***Miksi tuossa videossa hydrauliikan virtaussuunta muuttuu kun siirrytään pakille? :D Taitaa olla Weijokin hukassa...
-
Hidastettaessa kehäpyörää kiihdytetään hydr.osalla kunnes se pyörii niin lujaa, että se kompensoi täysin mekaanisesti pyörivän aurinkopyörän kehänopeuden ja planeetankannatin pysähtyy.
Pakille mennessä sitten vain lisätään hydr.osan nopeutta, jolloin planeetankannatin alkaa pyöriä vastakkaiseen suuntaan. Tässä vaiheessa vetoteho siirtyy käytännössä kokonaan hydraulisen osan kautta, koska mekaaninen osa pyörii vastakkaiseen suuntaan.
***Miksi tuossa videossa hydrauliikan virtaussuunta muuttuu kun siirrytään pakille? :D Taitaa olla Weijokin hukassa...
Mitäs väliä sillä on, kehäpyörän pyöriminenhän tässä on se juttu, ihan sama miten se pyöriminen on toteutettu. Kehäpyörä pyörii fendtin ratkaisussa aina pakin suuntaan, ja pakilla joudutaan hydrauliikalla "ylikompensoimaan" moottorin pyörittämä aurinkopyörän liike jotta päästään pakin suuntaan.
Valtran ratkaisu poikkeaa tästä juuri tässä kohden, eli suunnanvaihto on toteutettu erikseen mekaanisesti pakoilla, ja siinä tuo portaaton osa toimii ihan samanlailla pakilla kuin eteenpäin.
-
***Miksi tuossa videossa hydrauliikan virtaussuunta muuttuu kun siirrytään pakille? :D Taitaa olla Weijokin hukassa...
Oliskohan tuolla asialla jotain tekemistä sen kanssa, että muutenhan toi laatikko nasahtais jumiin ;-) Pakkohan se on kääntää kun pumppu on tuolla pakilla pyörivän planeetankannattimen puolella ja kehäpyörän pitää kuitenkin pyöriä koko ajan samoin päin
-
***Miksi tuossa videossa hydrauliikan virtaussuunta muuttuu kun siirrytään pakille? :D Taitaa olla Weijokin hukassa...
Oliskohan tuolla asialla jotain tekemistä sen kanssa, että muutenhan toi laatikko nasahtais jumiin ;-) Pakkohan se on kääntää kun pumppu on tuolla pakilla pyörivän planeetankannattimen puolella ja kehäpyörän pitää kuitenkin pyöriä koko ajan samoin päin
Ei ole vaan kysymys on kateudesta.Massikoilla kun ajaa ainut huono puoli on kateelliset.
Ja se on sitten ihan se ja sama kuinka se Valtralla on ratkaistu,perästä kuuluu.
-
Wejjo selvitti vaihteiston toiminnan oikein. Peruutus on tämän ratkaisun heikko kohta. Ensimmäiset Fendt Variot kulkivat peruutettaessa yhtä nopeasti kuin eteenkin päin ajettaessa, mutta nopeus jouduttiin rajoittamaan 30km/h vaihteistojen rikkoutumisten takia, Ritterin taakseajolaitteita käytettäessä. Jonkin Ranskalaisen tekniikkalehden testeissä hyötysuhde peruutettaessa on ollut noin 60%.
-
Taitaa sittenkin tuohon peruutukseen mekaniikkakin osallistua jonkinmoisella osuudella,juurikin tuon hydrauliikan virtaussuunnan muutoksen kautta.Tän planeettamekaniikan+hydrauliikan momenttien/tehojen jakosuhteet ei ole ihan yksinkertainen juttu....
-
Hidastettaessa kehäpyörää kiihdytetään hydr.osalla kunnes se pyörii niin lujaa, että se kompensoi täysin mekaanisesti pyörivän aurinkopyörän kehänopeuden ja planeetankannatin pysähtyy.
Pakille mennessä sitten vain lisätään hydr.osan nopeutta, jolloin planeetankannatin alkaa pyöriä vastakkaiseen suuntaan. Tässä vaiheessa vetoteho siirtyy käytännössä kokonaan hydraulisen osan kautta, koska mekaaninen osa pyörii vastakkaiseen suuntaan.
***Miksi tuossa videossa hydrauliikan virtaussuunta muuttuu kun siirrytään pakille? :D Taitaa olla Weijokin hukassa...
Pumpun kulmien kääntyessä negatiiviseksi, tulee pumpusta moottori ja moottorista pumppu ;D
-
Taitaa sittenkin tuohon peruutukseen mekaniikkakin osallistua jonkinmoisella osuudella,juurikin tuon hydrauliikan virtaussuunnan muutoksen kautta.Tän planeettamekaniikan+hydrauliikan momenttien/tehojen jakosuhteet ei ole ihan yksinkertainen juttu....
Joo kyllä se varmaan osallistuu mutta täysillä pakittaessa pitää kehäpyörän jo pyöriä sellasta vauhtia että hydrauliikka näyttelee kyllä isoa osaa.
Mutta yks mikä on varmaa, monipykäläiset portaattomat(hullua eikö?) on tulevaisuutta.
-
Mutta yks mikä on varmaa, monipykäläiset portaattomat(hullua eikö?) on tulevaisuutta.
***Perustelut? Tietenkin koska Massikka/Fendt vario on patentoitu.
-
kuten ojala sanoi pumpusta tulee moottori ja moottorista pumppu, niiden tilavuussuhde on 1:2, kun osat vaihtuu tulee suhteeksi 2:1, jolloin kehä pyörii nopeammin kuin moottorinkierrokset= (kone menee taaksepäin). Muistaakseni 900 lootassa on 1 pumppu ja 2 moottoria, jotka kaikki on saman kokoisia (taas tilavuussuhde 1:2)
Hyötysuhde taaksepäin mentäessä alenee, mutta taaksepäin mentäessä käytetään normaalisti työnopeuksia (8-15km/h), jolloin hyötysuhde on ok. Toiseksi: Monesti takaperin työskenneltäessä tehoja tarvitaan PTO:lle ei liikkumiseen, (PTO on suora mekaaninen akseli moottorilta), jolloin hyötysuhde kokonaisuutena on hyvällä tasolla.
ps. valtran ja fendtin nostovarret yms. ovat erilaisia, joten valtran koukku ei välttämättä sovi fendttiin?
-
Mutta yks mikä on varmaa, monipykäläiset portaattomat(hullua eikö?) on tulevaisuutta.
***Perustelut? Tietenkin koska Massikka/Fendt vario on patentoitu.
mun mielestä nuo pumput ja moottorit pitää saada sieltä laatikosta poies, nämä on vain monimutkasia prototyyppiä
-
kuten ojala sanoi pumpusta tulee moottori ja moottorista pumppu, niiden tilavuussuhde on 1:2, kun osat vaihtuu tulee suhteeksi 2:1, jolloin kehä pyörii nopeammin kuin moottorinkierrokset= (kone menee taaksepäin). Muistaakseni 900 lootassa on 1 pumppu ja 2 moottoria, jotka kaikki on saman kokoisia (taas tilavuussuhde 1:2)
***Nyt alkaa kuulostaa uskottavalta. Virtaussuunnan muutos vielä epäilyttää kauranhoitajaa...
-
Virtaussuunnan muutos vielä epäilyttää kauranhoitajaa...
No eihän tuossa ole mitään omituista kun katsot tuota kaaviokuvavideota ajatuksella. Tuon planeetan kehäpyörä pyörii koko ajan samaan suuntaan, mutta pakilla planeetankannatin ja sitä kautta pyörimissuunta pumpulla (tai moottori, näitä nyt voi ajatella miten päin vain) muuttuu vastakkaiseksi. Jotta kehäpyörä pyörisi edelleen samaan suuntaan pitää virtaussuunta tietysti kääntää.
Muutoin koko paketti olisi nätisti jumissa.
-
Ku on tullu ny seurattua tätä keskustelua tuosta laatikon toiminnasta niin sen mitä oon kattonu ku tuosta naapurista yks ventin mies hakee viljat pellolta pois ni on isoillakin kärryillä peruuteltu 25m3 ihan ongelmitta ja ulvomatta koneet siis on 2kpl 818 ja 1kpl 716 vario tms. ;D
-
No eihän tuossa ole mitään omituista kun katsot tuota kaaviokuvavideota ajatuksella.
***Mää itte kyllä ymmärrän mutta kaipaankin sellaista yleispätevää helppotajuista selitystä minkä esim. ko traktorin myyjä vois kertoa asiakkaalle.
Esim. video suomeksi vaihdelaatikosta mikä olis kuoret avattuna. Vaiheittain selvitettäisiin toimintaperiaate.
Mulle riittää se että DynaVt on käytännössä helvetin hyvä kaikissa töissä.
-
Mutta yks mikä on varmaa, monipykäläiset portaattomat(hullua eikö?) on tulevaisuutta.
***Perustelut? Tietenkin koska Massikka/Fendt vario on patentoitu.
No siinä on yks ja sitten se että ei maailma ole ikinä valmis. Minkä takia samassa konsernissa kehitetään parasta aikaa valtraan omaa portaatonta? Ei valtra ole sen erikoisempi että siihen ei vario sopisi. Oisko että Agco tietättää maailman mittakaavassa marginaalimerkillä uutta (varion korvaavaa?) laatikkoa, jossa hyötysuhde on paree.
Tietenkin sitä en tiedä tuleeko sähköinen voimansiirto ennen tätä jolloin koko nykyisen portaattoman konseptin hylätä.
-
Mutta yks mikä on varmaa, monipykäläiset portaattomat(hullua eikö?) on tulevaisuutta.
***Perustelut? Tietenkin koska Massikka/Fendt vario on patentoitu.
No siinä on yks ja sitten se että ei maailma ole ikinä valmis. Minkä takia samassa konsernissa kehitetään parasta aikaa valtraan omaa portaatonta? Ei valtra ole sen erikoisempi että siihen ei vario sopisi. Oisko että Agco tietättää maailman mittakaavassa marginaalimerkillä uutta (varion korvaavaa?) laatikkoa, jossa hyötysuhde on paree.
Tietenkin sitä en tiedä tuleeko sähköinen voimansiirto ennen tätä jolloin koko nykyisen portaattoman konseptin hylätä.
tätä yritin esittää jo kauan sitte, mutta käy liiaks fenttimiesten ylpeyden päälle :D
-
Mikäli se koulutuspuolen insinööri, joka meitä Marktoberdorfissa viikon koulutti oli jotain ymmärtänyt laatikosta, niin peruutus on 100% hydraulinen. On myös helppo kokeilla, sama kuorma ja sama mäki II alueella etuperin ja takaperin, takaperin ei nouse. I alueella momenttia kyllä riittää sitten pakillakin. Pakin nopeus rajoitettiin juurikin siksi, ettei kestänyt pitkään kuormittaa takaperin yli 40 vauhdissa. Lisäksi suosittelen laatikon sielunelämästä kiinnostuneille matkaa Fendtin tehtaalle, siinä lasiseinäisessä rakennuksessa koeajoradan vieressä, on 900 sarjan laatikko, missä on muovinen päällikansi, pyörii sähköllä ja voi katsella miten pumput ja moottorit liikkuu.
Heitän seuraavan pallon johon voitte tarttua, Fendtin laatikossahan ei pumpun ja moottorin kulmaa voi säätää toisistaan riippumatta.
-
Mikäli se koulutuspuolen insinööri, joka meitä Marktoberdorfissa viikon koulutti oli jotain ymmärtänyt laatikosta, niin peruutus on 100% hydraulinen. On myös helppo kokeilla, sama kuorma ja sama mäki II alueella etuperin ja takaperin, takaperin ei nouse. I alueella momenttia kyllä riittää sitten pakillakin. Pakin nopeus rajoitettiin juurikin siksi, ettei kestänyt pitkään kuormittaa takaperin yli 40 vauhdissa. Lisäksi suosittelen laatikon sielunelämästä kiinnostuneille matkaa Fendtin tehtaalle, siinä lasiseinäisessä rakennuksessa koeajoradan vieressä, on 900 sarjan laatikko, missä on muovinen päällikansi, pyörii sähköllä ja voi katsella miten pumput ja moottorit liikkuu.
Heitän seuraavan pallon johon voitte tarttua, Fendtin laatikossahan ei pumpun ja moottorin kulmaa voi säätää toisistaan riippumatta.
direktin venttimiehet haukku pystyyn kun ei nopeimmalla alueella saanu kärryä hangessa liikkeelle ::) ::) ::) ::)
-
Mikäli se koulutuspuolen insinööri, joka meitä Marktoberdorfissa viikon koulutti oli jotain ymmärtänyt laatikosta, niin peruutus on 100% hydraulinen. On myös helppo kokeilla, sama kuorma ja sama mäki II alueella etuperin ja takaperin, takaperin ei nouse. I alueella momenttia kyllä riittää sitten pakillakin. Pakin nopeus rajoitettiin juurikin siksi, ettei kestänyt pitkään kuormittaa takaperin yli 40 vauhdissa. Lisäksi suosittelen laatikon sielunelämästä kiinnostuneille matkaa Fendtin tehtaalle, siinä lasiseinäisessä rakennuksessa koeajoradan vieressä, on 900 sarjan laatikko, missä on muovinen päällikansi, pyörii sähköllä ja voi katsella miten pumput ja moottorit liikkuu.
Heitän seuraavan pallon johon voitte tarttua, Fendtin laatikossahan ei pumpun ja moottorin kulmaa voi säätää toisistaan riippumatta.
Pumpun ja moottorien kulmansäätimethän toimivat samasta pyörivästä ohjausakselista, mikä kyllä yksinkertaistaa rakennetta, mutta ei salli erilaisia ohjausvariaatioita.
Peruutus tapahtuu asettamalla pumpun kulma miinukselle jolloin ajosuunta muuttuu ja voima välittyy 100% hydraulisesti nopeudesta riippumatta.
Vaihteiston perusrakenne on patentoitu 1886 ja päättynyt jo, eli rakenne olisi kyllä muidenkin valmistajien käytettävissä, mutta ilmeisesti hitaiden nopeuksien heikon hyötysuhteen takia muut ovat päätyneet osittais portaattomiin ratkaisuihin. Nykyisen Agco Varion tulee todennäköisesti kohta korvaamaan seuraavan sukupolven portaaton vaihteisto, mikä on automaattivaihteisto tyyppinen.
-
http://www.youtube.com/watch?v=vkbdhC9QkEU&feature=related
Toisistaan riippumatta tuossa kääntyilevät...
-
http://www.youtube.com/watch?v=vkbdhC9QkEU&feature=related
Toisistaan riippumatta tuossa kääntyilevät...
Just sen näköistä tekniikkaa että eipä mene ikinä rikki ;D
-
Joku on näköjään kuvannut sitä esittelykäyttöön rakennettua laatikkoa. Video on kuitenkin sen verran hämärä ettei siitä erota hyvin kuinka sama akseli käyttää kaikkia kulmasäätimiä. Sun Timppa täytyy purkaa se oma lodju niin näet kuinka yksinkertanen se on :-)
-
Joku on näköjään kuvannut sitä esittelykäyttöön rakennettua laatikkoa. Video on kuitenkin sen verran hämärä ettei siitä erota hyvin kuinka sama akseli käyttää kaikkia kulmasäätimiä. Sun Timppa täytyy purkaa se oma lodju niin näet kuinka yksinkertanen se on :-)
Ainut laatikko johon Timpan kannattaa koskea on maksalaatikko.
-
Joku on näköjään kuvannut sitä esittelykäyttöön rakennettua laatikkoa. Video on kuitenkin sen verran hämärä ettei siitä erota hyvin kuinka sama akseli käyttää kaikkia kulmasäätimiä. Sun Timppa täytyy purkaa se oma lodju niin näet kuinka yksinkertanen se on :-)
On hyvä juttu että se laatikko on yksinkertainen. Niinkuin tulevaisuuden laatikon pitääkin olla. ;D
Mikä tuossa frentin laatikossa konemiehiä sit oikein risoo?
Ihan ilman käytännön kokemusta ko laitteesta osataan silti arvostella.
Voivoi.. smörsmör.. :D
-
Joku on näköjään kuvannut sitä esittelykäyttöön rakennettua laatikkoa. Video on kuitenkin sen verran hämärä ettei siitä erota hyvin kuinka sama akseli käyttää kaikkia kulmasäätimiä. Sun Timppa täytyy purkaa se oma lodju niin näet kuinka yksinkertanen se on :-)
On hyvä juttu että se laatikko on yksinkertainen. Niinkuin tulevaisuuden laatikon pitääkin olla. ;D
Mikä tuossa frentin laatikossa konemiehiä sit oikein risoo?
Ihan ilman käytännön kokemusta ko laitteesta osataan silti arvostella.
Voivoi.. smörsmör.. :D
Tulevaisuuden tehonjakovaihteisto ei muuta neljäsosaa liike-energiasta lämmöksi.
-
Joku on näköjään kuvannut sitä esittelykäyttöön rakennettua laatikkoa. Video on kuitenkin sen verran hämärä ettei siitä erota hyvin kuinka sama akseli käyttää kaikkia kulmasäätimiä. Sun Timppa täytyy purkaa se oma lodju niin näet kuinka yksinkertanen se on :-)
On hyvä juttu että se laatikko on yksinkertainen. Niinkuin tulevaisuuden laatikon pitääkin olla. ;D
Mikä tuossa frentin laatikossa konemiehiä sit oikein risoo?
Ihan ilman käytännön kokemusta ko laitteesta osataan silti arvostella.
Voivoi.. smörsmör.. :D
Tulevaisuuden tehonjakovaihteisto ei muuta neljäsosaa liike-energiasta lämmöksi.
http://www.farmdepot.biz/CVT-Fact-VS-Myth.pdf
Sivulla 4 mainitaan jopa 93,1% kokonaistehokkuus....
;D
-
Laske keskiarvo hyötysuhde koko nopeusalueen läpi, myös pakilla, niin tippuu 20% tuosta huippuarvosta. Tietenkin jos kynnät 50km/h asia on ok, kun hyötysuhde on kohdallaan;D
-
Jos jättää tuon pakin pois kun sillä harvemmin töitä tehdään ja
peltopuolella on hitaampi alue käytössä sekä huiput rajattu esim. 20 km/h
Niin jopas muuttuu hyötysuhdelaskenta erilaiseksi.
Eikai manuaalivaihteisellakaan suurimmalla välityksellä töitä tehdä kytkimellä liiraamalla?
;D
-
Jos jättää tuon pakin pois kun sillä harvemmin töitä tehdään ja
peltopuolella on hitaampi alue käytössä sekä huiput rajattu esim. 20 km/h
Niin jopas muuttuu hyötysuhdelaskenta erilaiseksi.
Eikai manuaalivaihteisellakaan suurimmalla välityksellä töitä tehdä kytkimellä liiraamalla?
;D
Onko se portaaton jos alueita vaihdellaan ???
-
Jos jättää tuon pakin pois kun sillä harvemmin töitä tehdään ja
peltopuolella on hitaampi alue käytössä sekä huiput rajattu esim. 20 km/h
Niin jopas muuttuu hyötysuhdelaskenta erilaiseksi.
Eikai manuaalivaihteisellakaan suurimmalla välityksellä töitä tehdä kytkimellä liiraamalla?
;D
Onko se portaaton jos alueita vaihdellaan ???
On se. Jonnu ja vallu ei ole. ;D
-
Jos jättää tuon pakin pois kun sillä harvemmin töitä tehdään ja
peltopuolella on hitaampi alue käytössä sekä huiput rajattu esim. 20 km/h
Niin jopas muuttuu hyötysuhdelaskenta erilaiseksi.
Eikai manuaalivaihteisellakaan suurimmalla välityksellä töitä tehdä kytkimellä liiraamalla?
;D
Onko se portaaton jos alueita vaihdellaan ???
On se. Jonnu ja vallu ei ole. ;D
Vallussa on 4 aluetta
-
Joku on näköjään kuvannut sitä esittelykäyttöön rakennettua laatikkoa. Video on kuitenkin sen verran hämärä ettei siitä erota hyvin kuinka sama akseli käyttää kaikkia kulmasäätimiä. Sun Timppa täytyy purkaa se oma lodju niin näet kuinka yksinkertanen se on :-)
On hyvä juttu että se laatikko on yksinkertainen. Niinkuin tulevaisuuden laatikon pitääkin olla. ;D
Mikä tuossa frentin laatikossa konemiehiä sit oikein risoo?
Ihan ilman käytännön kokemusta ko laitteesta osataan silti arvostella.
Voivoi.. smörsmör.. :D
Joo, outo on asia.
Mutta olisikohan asian kanssa mitään tekemistä hepuilla, jotka paukuttaa henkseleitä ja haukkuu muita tuotteita ilman että edes todellisuudessa tajuaa miten oma kone toimii? En tiedä.
-
Jos jättää tuon pakin pois kun sillä harvemmin töitä tehdään ja
peltopuolella on hitaampi alue käytössä sekä huiput rajattu esim. 20 km/h
Niin jopas muuttuu hyötysuhdelaskenta erilaiseksi.
Eikai manuaalivaihteisellakaan suurimmalla välityksellä töitä tehdä kytkimellä liiraamalla?
;D
Onko se portaaton jos alueita vaihdellaan ???
On se. Jonnu ja vallu ei ole. ;D
Ei se käytössä ainakaan niin kätevältä tunnu kun tulet turveaumalle nopealla puolella ja joudut vaihtamaan nousuun hitaammalle alueelle, kone pitää pysäyttää, eli vaihto on syytä tehdä jo alhaalla että ehdit vielä kiihdyttämään nousuun. Varmaan jossain toisessa työssä ihan hyvä kun voi pitää tasaista nopeutta.
-
Ajetaanko turveaumalle yli 30 km/h? En tiä kun en kerran tiä...
-
Ajetaanko turveaumalle yli 30 km/h? En tiä kun en kerran tiä...
Kyllä suolla mieluummin ajaa sillä nopealla puolen (yli 28km/h) kun on ne etäisyydet välillä pitkiäkin.
-
Ajetaanko turveaumalle yli 30 km/h? En tiä kun en kerran tiä...
Kyllä suolla mieluummin ajaa sillä nopealla puolen (yli 28km/h) kun on ne etäisyydet välillä pitkiäkin.
Mää kattelen noit traktorin sopivuuksia ihan kauranhoitajan näkövinkkelistä.
Nuo turve ym touhut on oma juttunsa.
-
Ajetaanko turveaumalle yli 30 km/h? En tiä kun en kerran tiä...
Kyllä suolla mieluummin ajaa sillä nopealla puolen (yli 28km/h) kun on ne etäisyydet välillä pitkiäkin.
Mää kattelen noit traktorin sopivuuksia ihan kauranhoitajan näkövinkkelistä.
Nuo turve ym touhut on oma juttunsa.
Jos vetää kesantosilppuria ylämäkeen,joutuuko pysähtyä ja vaihtaan hitaanalueen ???
Kuumeneeko öljyt pakitelles ???
-
Jos jättää tuon pakin pois kun sillä harvemmin töitä tehdään ja
peltopuolella on hitaampi alue käytössä sekä huiput rajattu esim. 20 km/h
Niin jopas muuttuu hyötysuhdelaskenta erilaiseksi.
Eikai manuaalivaihteisellakaan suurimmalla välityksellä töitä tehdä kytkimellä liiraamalla?
;D
Onko se portaaton jos alueita vaihdellaan ???
On se. Jonnu ja vallu ei ole. ;D
Ei se käytössä ainakaan niin kätevältä tunnu kun tulet turveaumalle nopealla puolella ja joudut vaihtamaan nousuun hitaammalle alueelle, kone pitää pysäyttää, eli vaihto on syytä tehdä jo alhaalla että ehdit vielä kiihdyttämään nousuun. Varmaan jossain toisessa työssä ihan hyvä kun voi pitää tasaista nopeutta.
Ventissä saa vaihtaa suoraan vauhdista aluetta... alle 10km/h pitää olla nopeus! Näin ainakin nää isoot poijjaat sanoo joilla on ventti ;)
Ps. laita vähä lisää polleja koneeseen ni saa hurauttaa nopealla alueella auman päälle!
-
Jos vetää kesantosilppuria ylämäkeen,joutuuko pysähtyä ja vaihtaan hitaanalueen ???
***Varmaan jos vetää esim. 50 km/h kesantosilppuria pellolla ja tulee ylämäki niin miksei vois vaihtaakin.
Kuumeneeko öljyt pakitelles ???
***En ole huomannu moista kun esim. perruuttelee ottamaan perävaunua vetokoukkuun kiinni.
Jonnu kuumenee jo sillonkin? :D
-
Jos vetää kesantosilppuria ylämäkeen,joutuuko pysähtyä ja vaihtaan hitaanalueen ???
***Varmaan jos vetää esim. 50 km/h kesantosilppuria pellolla ja tulee ylämäki niin miksei vois vaihtaakin.
Kuumeneeko öljyt pakitelles ???
***En ole huomannu moista kun esim. perruuttelee ottamaan perävaunua vetokoukkuun kiinni.
Jonnu kuumenee jo sillonkin? :D
Eikäkun aattelin noita öljyn lämpeemisiä,kun on 100% hydropakki ::)
-
Ajetaanko turveaumalle yli 30 km/h? En tiä kun en kerran tiä...
Kyllä suolla mieluummin ajaa sillä nopealla puolen (yli 28km/h) kun on ne etäisyydet välillä pitkiäkin.
Mää kattelen noit traktorin sopivuuksia ihan kauranhoitajan näkövinkkelistä.
Nuo turve ym touhut on oma juttunsa.
Jos vetää kesantosilppuria ylämäkeen,joutuuko pysähtyä ja vaihtaan hitaanalueen ???
Kuumeneeko öljyt pakitelles ???
Kuinkas Rirektillä vaihetaan suolla vauhis aluetta jos alueen vaihtoo ottaa 5 sek vedottoman ajan ?
Siis kone ei vedä VIITEEN SEKUNTIIN vaikka läppä olis lattiassa ?
-
Ajetaanko turveaumalle yli 30 km/h? En tiä kun en kerran tiä...
Kyllä suolla mieluummin ajaa sillä nopealla puolen (yli 28km/h) kun on ne etäisyydet välillä pitkiäkin.
Mää kattelen noit traktorin sopivuuksia ihan kauranhoitajan näkövinkkelistä.
Nuo turve ym touhut on oma juttunsa.
Jos vetää kesantosilppuria ylämäkeen,joutuuko pysähtyä ja vaihtaan hitaanalueen ???
Kuumeneeko öljyt pakitelles ???
Kuinkas Rirektillä vaihetaan suolla vauhis aluetta jos alueen vaihtoo ottaa 5 sek vedottoman ajan ?
Siis kone ei vedä VIITEEN SEKUNTIIN vaikka läppä olis lattiassa ?
Juurikin näin se vaihto menee niin ku etummaisella koneella (jossa etukuormaaja) ja toiseksi jää kisassa ;)
Niin tässähän on massikan dyna-vt (pirkka fendt) vs valtran direkti ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=iBHqkV5eqCI
-
Rupeaahan se juttu taasen rönsyilemään Eli paljon puhetta ilman minkäänlaista faktaa.
Itse alunperin kommentoin timpan käsittämättömiin väitteisiin varjon pakituksen toiminta periaatteista, jotka olivat tasolla ettei emmännän värkistä voi tulla virtsaa tai muutakaan eritettä kun on käyttöominaisuuksilttaan niin ylivoimainen ja tuntuu kikkelistäkin niin mahottoman hyvältä.
On totta että alkusarjan varjoissa (Joihin ojanlan 700:kin kuuluu) ei pienenpään alueeseen voinut vaihtaa kuin alle 3 km/h vauhdissa, ylöspäin ei rajaa kuin ainostaa ei tiukkaa rajaa. Nykyisin tämäkin nopeus rajoitus on poistunut ja vaihto onnistuu kunhan vain ollaan kyseisen alueen nopeusalueella.
Olen tarkka myös termeistä.
varjossa on portaaton voimansiirto.
kilpailijoiden virityksissä on portaaton vaihteisto.
Timppakin voisi perehtyä ihan aikuisten oikeesti siihen pirkka fenrinsä toiminta periaatteeseen ennen kuin rupeaa kertomaan ehdottomia totuuksiaan sellaisille jotka ovat perehtyneet käyttämiensä laitteitten tekniikkaan.
-
Miksei myös Agco Variosta voisi käyttää termiä portaatonvaihteisto? Vaihteellahan meidän puhekielessämme nimitetään mekaanista välitystä ja jos välityksiä on enemmän kuin yksi, on kyseessä vaihteisto. Variossahan on rajaton määrä välityksiä ja kaksi kiinteätä vaihdettavaa välitystä, joten vaihteisto kuvaisi osaa paremmin missä välitys muuttuu. Voimansiirtohan tarkoittaa laajempaa ja yleisempää kokonaisuutta.
-
Timppakin voisi perehtyä ihan aikuisten oikeesti siihen pirkka fenrinsä toiminta periaatteeseen ennen kuin rupeaa kertomaan ehdottomia totuuksiaan sellaisille jotka ovat perehtyneet käyttämiensä laitteitten tekniikkaan.
***Esim. Jobbari ei voi sietää ajatusta että dynavt on käytännössä helvetin hyvä kaikissa töissä. :D
Jos se olis 100% hydraulinen pakilla niin silloinhan täytyis olla jokin esim sakarakytkin mikä
kytkisi planeettapyörästön kokonaan pois käytöstä.
Tosiaan agcon portaaton on ainoa oikea portaaton vaihteisto. Massikan dyna-6 vaihteistoa vois
verrata toisten valmistajien "portaattomiin" toimintaperiaatteeltaan.
*************************************************************
Onhan esim. VM ainoa oikea aitosuorakylvökone. ;D
************************************************************
Tulin just kyntämästä 5 siipisillä käännöillä. Vaihteiston lämpö 48 - 50 astetta ja moottorin lämpö 80 astetta. Ei voi sanoa että öljyt olis kovin kuumia. :D
-
***Esim. Jobbari ei voi sietää ajatusta että dynavt on käytännössä helvetin hyvä kaikissa töissä. :D
Jos se olis 100% hydraulinen pakilla niin silloinhan täytyis olla jokin esim sakarakytkin mikä
kytkisi planeettapyörästön kokonaan pois käytöstä.
[/quote]
Josko antaisit esimerkin millä kohtaa olen mollannut pirkka fenriä tai jotain muuta merkkiä.
Jos vaikka rupiais arkistoa pönkimään niin ei tarvi koko nuoruuttaan viettää että nimimerkillä Timppa löytyy toisten merkkien vastaisia kirjoituksia.
Kysehän oli vain teidän ylhäisyyden väittämistä.
Joten itse itseäni toistaen kuten totesin tämän viesti ketjun ensimmäisessä puheenvuorossani
"Timppa älä puhu paskoo"
-
Timppakin voisi perehtyä ihan aikuisten oikeesti siihen pirkka fenrinsä toiminta periaatteeseen ennen kuin rupeaa kertomaan ehdottomia totuuksiaan sellaisille jotka ovat perehtyneet käyttämiensä laitteitten tekniikkaan.
***Esim. Jobbari ei voi sietää ajatusta että dynavt on käytännössä helvetin hyvä kaikissa töissä. :D
Jos se olis 100% hydraulinen pakilla niin silloinhan täytyis olla jokin esim sakarakytkin mikä
kytkisi planeettapyörästön kokonaan pois käytöstä.
Tosiaan agcon portaaton on ainoa oikea portaaton vaihteisto. Massikan dyna-6 vaihteistoa vois
verrata toisten valmistajien "portaattomiin" toimintaperiaatteeltaan.
*************************************************************
Onhan esim. VM ainoa oikea aitosuorakylvökone. ;D
************************************************************
Tulin just kyntämästä 5 siipisillä käännöillä. Vaihteiston lämpö 48 - 50 astetta ja moottorin lämpö 80 astetta. Ei voi sanoa että öljyt olis kovin kuumia. :D
Ei sitä Dyna 6 vaihteistoa voi paremmalla mielikuvituksellakaan mieltää portaattomaksi vaikka sä sitä kuinka kehuisit, portaattoman määritelmä mun mielestä on rajattomasti välityksiä.
Niissä traktorin lämpömittareissa on usein heittoa, ovat paremmin viihteellisiä. Kokeile infrapunalämpömittarilla jos haluat hifistellä :D
-
Aika kova keskustelu tää varion pakkiasia...
Kyllä nyt sitten päädyin rakennetta mietittyäni ajatuksella tulokseen että kyllähän sen Varion peruutuksen voimat siirtyvät 100% hydraulisesti.
Se sitten onko tällä keskimääräisen käyttäjän kannalta jokin merkitys on kans hyvä aihe.
Peruutuksen hyötysuhteellahan ei esim.päistekäännöksessä ole oleellista merkitystä esim.löpön kulutukseen koska yleensä kone liikkuu kevyesti ja vain pienen osan ajasta.Jos ajatellaan esim niittoa jollain perhoskonella takaperin,niin siinäkin suurin osa moottoritehosta ajetaan VOAn kautta ja vaihteiston kautta pienempi osa.
Keksiikö joku homman missä vedetään päivästä toiseen pakilla urku auki jotain vehjettä takaperin?
Ainoa mikä mulle tulee mieleen on tienkunnostusyhdistelmä jossa oli jonkinlainen jankkuri etunostolaitteessa ja murskain takana.Tässäkin tapauksessa takaperin ajetataan kait osa päivästä.Fendt 933 siinä oli kyllä sieluna...
-
Aika kova keskustelu tää varion pakkiasia...
Kyllä nyt sitten päädyin rakennetta mietittyäni ajatuksella tulokseen että kyllähän sen Varion peruutuksen voimat siirtyvät 100% hydraulisesti.
Se sitten onko tällä keskimääräisen käyttäjän kannalta jokin merkitys on kans hyvä aihe.
Peruutuksen hyötysuhteellahan ei esim.päistekäännöksessä ole oleellista merkitystä esim.löpön kulutukseen koska yleensä kone liikkuu kevyesti ja vain pienen osan ajasta.Jos ajatellaan esim niittoa jollain perhoskonella takaperin,niin siinäkin suurin osa moottoritehosta ajetaan VOAn kautta ja vaihteiston kautta pienempi osa.
Keksiikö joku homman missä vedetään päivästä toiseen pakilla urku auki jotain vehjettä takaperin?
Ainoa mikä mulle tulee mieleen on tienkunnostusyhdistelmä jossa oli jonkinlainen jankkuri etunostolaitteessa ja murskain takana.Tässäkin tapauksessa takaperin ajetataan kait osa päivästä.Fendt 933 siinä oli kyllä sieluna...
Joo ei se pelkkä pakki mutta käsittääkseni kone on eteenpäinkin ajettaessa pienemmillä nopeuksilla osittain hydraulivetoinen.
-
Valuttakaa öljyt pois ja katsokaa pelaavatko :P
-
Aika kova keskustelu tää varion pakkiasia...
Kyllä nyt sitten päädyin rakennetta mietittyäni ajatuksella tulokseen että kyllähän sen Varion peruutuksen voimat siirtyvät 100% hydraulisesti.
Se sitten onko tällä keskimääräisen käyttäjän kannalta jokin merkitys on kans hyvä aihe.
Peruutuksen hyötysuhteellahan ei esim.päistekäännöksessä ole oleellista merkitystä esim.löpön kulutukseen koska yleensä kone liikkuu kevyesti ja vain pienen osan ajasta.Jos ajatellaan esim niittoa jollain perhoskonella takaperin,niin siinäkin suurin osa moottoritehosta ajetaan VOAn kautta ja vaihteiston kautta pienempi osa.
Keksiikö joku homman missä vedetään päivästä toiseen pakilla urku auki jotain vehjettä takaperin?
Ainoa mikä mulle tulee mieleen on tienkunnostusyhdistelmä jossa oli jonkinlainen jankkuri etunostolaitteessa ja murskain takana.Tässäkin tapauksessa takaperin ajetataan kait osa päivästä.Fendt 933 siinä oli kyllä sieluna...
Hienosti ainakin liebherrin pyöräkuormaaja mennee vaikka on täysin hyde vetoonen... vois sanoo et kaikki muut merkit on sen rinnalla aika moperia ;)
-
Ei sitä Dyna 6 vaihteistoa voi paremmalla mielikuvituksellakaan mieltää portaattomaksi vaikka sä sitä kuinka kehuisit, portaattoman määritelmä mun mielestä on rajattomasti välityksiä.
***On se tavallaan portaaton. Vaihteitten välillä nopeus säätyy portaattomasti... kaasupolkimen avulla. :D
Jonnun ja vallun laatikoissa vaihteitten välillä nopeus säätyy hydrauliikalla liiraamalla ja kaasupolkimella.
"Timppa älä puhu paskoo"
***Totuus monesti sattuu sieluun. ;D
-
Ei siihen kuale, kattaaikain neuvosatosa vetovarsien välis kettinki/liina
-
Jos koivumäelle ei tuu muuta pieleen mitä vois pakilla vetää niin ei se aikaan mikään pedofiili ole.
Ei sinänssä itte tullu aikoinaan pakittettua pöttinggerin silppurilla sen verta varjolla että eteneminen edelleen kuppilla käynnin jälkeen kaks eteen yks taakse eikä siltikään ole öljyt käyneet lämpimäksi.
-
Eikös sitä portaattoman pakin hyötysyhdetta vois testata?
Ajaa esim. kilometrin etuperin vaikkapa 20 km/h ja kattoo keskikulutuksen mittarista. Vakiokierrokset esim. 1500 ja
ajotikulla nopeuden säätö tarkasti.
Pakilla samoilla moottorin kierroksilla säätää kulkemaan samaa nopeutta ajotikulla niin kulutuksen kuuluis olla isompi.
Hä?
-
Eikös sitä portaattoman pakin hyötysyhdetta vois testata?
Ajaa esim. kilometrin etuperin vaikkapa 20 km/h ja kattoo keskikulutuksen mittarista. Vakiokierrokset esim. 1500 ja
ajotikulla nopeuden säätö tarkasti.
Pakilla samoilla moottorin kierroksilla säätää kulkemaan samaa nopeutta ajotikulla niin kulutuksen kuuluis olla isompi.
Hä?
Sun pitää koittaa.Mutta kilsa on liian vähä että saadaan varma tulos,sun täytys ajaa vähintään 10000km.Nettikamera ottalla että me nähdään ettet fuskaa ;D
-
Eikös sitä portaattoman pakin hyötysyhdetta vois testata?
Ajaa esim. kilometrin etuperin vaikkapa 20 km/h ja kattoo keskikulutuksen mittarista. Vakiokierrokset esim. 1500 ja
ajotikulla nopeuden säätö tarkasti.
Pakilla samoilla moottorin kierroksilla säätää kulkemaan samaa nopeutta ajotikulla niin kulutuksen kuuluis olla isompi.
Hä?
Sun pitää koittaa.Mutta kilsa on liian vähä että saadaan varma tulos,sun täytys ajaa vähintään 10000km.Nettikamera ottalla että me nähdään ettet fuskaa ;D
Tästähän vois perustaa facebook ryhmän "Timppa lupaa peruuttaa 10000km traktorilla jos 100 liittyy ryhmään" ;D ;D ;D
-
Jonnu ja vallumiehet tuossa todistivat asiaa tuntemattakin, että
DynaVt:llä tarttis ajaa pakilla vähint 10000km että saatais mitattavissa oleva hyötysuhde-ero. ;D
M.O.T.
:D :D :D
-
Jonnu ja vallumiehet tuossa todistivat asiaa tuntemattakin, että
DynaVt:llä tarttis ajaa pakilla vähint 10000km että saatais mitattavissa oleva hyötysuhde-ero. ;D
M.O.T.
:D :D :D
ei vaan tarpeeksi suuri ettei jää enää jossiteltavaa.
-
Uusi koukku jaksaa, jaksaa, jaksaa... ;D
-
Onhan noita luonnoksia olemassa Agco -traktorista, joten ootellaan vaan että Rentistä ja Tyrä-VT:stä tulee se yksi ja mahtavin?
-
Jos koivumäelle ei tuu muuta pieleen mitä vois pakilla vetää niin ei se aikaan mikään pedofiili ole.
Ei sinänssä itte tullu aikoinaan pakittettua pöttinggerin silppurilla sen verta varjolla että eteneminen edelleen kuppilla käynnin jälkeen kaks eteen yks taakse eikä siltikään ole öljyt käyneet lämpimäksi.
--niin,käsittääkseni tuossa Pöttingerinkin kanssa pakituksessa suurin osa moottorin tehosta ajetaan VOAn kautta rehuntekoon.
--en keksinyt sellaista työtä tuon yhden lisäksi missä 100% moottoritehosta ajettaisiin pakin kautta pyörien välityksellä tiehen.
--hyötysuhteestahan nyt oli kaiken kaikkiaan puhe,lämmöthän saa riittävällä lauhduttimen mitoituksella kuriin
-
Tuli yllätyksenä että Fendtiin saa ihan normaaleilla nostotangoilla olevan koukun. Mikähän tämän mahtaa valmistaa?
http://www.pykett-tractors.co.uk/index.php?p0=detail&id=5000
-
joku paja irlannissa kuulemma tekee noita nostotangollisia koukkuja
-
Toihan on sama koukku ku mf:ssä
-
Tommonen pitää jostain saada! tuo 936:n vakio koukku on ihan vtun pska! ei toimi yhtään. jos se Bill bennet (koukun valmistaja) tulee joskus vastaan jossain niin en vastaa seurauksista 8)
-
Dromonen koukulta näyttää ainakin paljon.. Ja jotain koukkua näyttävät tekevänkin mut ei saakeli ees kuvaa... http://www.dromone.com/index.php?page=shop.product_details&flypage=flypage.tpl&product_id=350&category_id=80&option=com_virtuemart&Itemid=82
-
Tommonen pitää jostain saada! tuo 936:n vakio koukku on ihan vtun pska! ei toimi yhtään. jos se Bill bennet (koukun valmistaja) tulee joskus vastaan jossain niin en vastaa seurauksista 8)
Mikä siinä on paskaa? Jäätyykö se vai eikö 3tn nostovoima riitä?
-
Tunkki vakio varuste kopissa nykyisin.
-
Tommonen pitää jostain saada! tuo 936:n vakio koukku on ihan vtun pska! ei toimi yhtään. jos se Bill bennet (koukun valmistaja) tulee joskus vastaan jossain niin en vastaa seurauksista 8)
Mikä siinä on paskaa? Jäätyykö se vai eikö 3tn nostovoima riitä?
Ei ole ollut muuta ongelmaa kuin olematon vivun varsi hytissä... Kaiiki on noussu kyytiin... Tosin muutin sen vaijerin vipusuhdetta paremmaksi kun se veti aivan järjettömästä asennosta...
Mut onhan se muuten hiukka oksettava... hajottaa äkkiä tukijalat..
-
Minkähän takia ne muutti Fendtin koukun sylintereillä toimivaksi. Ainakin 2000-luvun alkupuolen koneissa koukut ovat nostotangoilla.
Ei ole koskaan tullut mieleenkään ettei koukkua saisi auki tai kiinni täyden kuorman kanssa.
-
Toihan on sama koukku ku mf:ssä
Juu niin näyttää olevan. Ja varmaan on S valtrassaki. Ihme on jos ei saa Fendtiin tehtaalta suoraa tätä mallia myös.
http://www.pykett-tractors.co.uk/index.php?p0=detail&id=4755
-
Taitaa ihan laissa lukea että perävaunun lakisääteinen maksimi aisapaino on 3000 kg, eli jos kolme tonnia nousee niin se valmistajalle riittää. Poliisithan ei näitä aisapainoja ole paljoa mittaillut, eikä toivottavasti alakaan mittailemaan, mutta epäilen että on valmistajalle melko turha mennä valittamaan jos ei kolmea tonnia painavampi aisa nouse kyytiin...
-
Taitaa ihan laissa lukea että perävaunun lakisääteinen maksimi aisapaino on 3000 kg, eli jos kolme tonnia nousee niin se valmistajalle riittää. Poliisithan ei näitä aisapainoja ole paljoa mittaillut, eikä toivottavasti alakaan mittailemaan, mutta epäilen että on valmistajalle melko turha mennä valittamaan jos ei kolmea tonnia painavampi aisa nouse kyytiin...
Niin joo traktoreillahan ei ajeta tien ulkopuolella ;D
-
Kellään ei vissiinkään ole oikeen minkäänmoista maakärryä jos 3tn nostovoima tuntuu oivalliselta. On ollu tuossa ajossa yksi semmonenkin vaunu mikä antaa varmaan tyhjänäkin yli 3tn aisalle tehty dumpperista. Omat ei ihan noin jykeviä ole. Mutta niistäkin isompi ihanriittävästi painaa koukkua maatakohti kun on kunnon kivikasa tai jotain karimäkeä kukkurallaan.
-
Kellään ei vissiinkään ole oikeen minkäänmoista maakärryä jos 3tn nostovoima tuntuu oivalliselta. On ollu tuossa ajossa yksi semmonenkin vaunu mikä antaa varmaan tyhjänäkin yli 3tn aisalle tehty dumpperista. Omat ei ihan noin jykeviä ole. Mutta niistäkin isompi ihanriittävästi painaa koukkua maatakohti kun on kunnon kivikasa tai jotain karimäkeä kukkurallaan.
Toi 9tn on ollut semmonen sopiva ettei oo jäänyt ikinä nousematta ;D Aisapainosta ei mitään käryä kuinka paljon tulee..
-
Suurin ongelmahan tuossa koukussa on se että tuo kun kuluu niin ei toimi sitten millään.. 5000h pääasiassa kärrin vetoa/koukussa olevia muokkauskoneita niin 818:n koukku on niin valmis tapaus että perus tuhtit nyt tyhjänä just taitaa mennä lukkoon.. >:( Täytenä ei toivoakaan, tai otat tyhjänä lukkoon asti ne ja haet puimurin alta kuorman kyytiin niin et saa niitä enää perästä ;D
-
Suurin ongelmahan tuossa koukussa on se että tuo kun kuluu niin ei toimi sitten millään.. 5000h pääasiassa kärrin vetoa/koukussa olevia muokkauskoneita niin 818:n koukku on niin valmis tapaus että perus tuhtit nyt tyhjänä just taitaa mennä lukkoon.. >:( Täytenä ei toivoakaan, tai otat tyhjänä lukkoon asti ne ja haet puimurin alta kuorman kyytiin niin et saa niitä enää perästä ;D
Tiedän muuten yhden 820 fendtin jossa on tuota samaa ongelmaa ja joku 6000h mittarissa.. Jollain ihme virityksillä pysyy koukku ylhäällä kun ei pysy lukossa.. Itse en ole tutustunut kyseiseen mekanismiin..
-
Kellään ei vissiinkään ole oikeen minkäänmoista maakärryä jos 3tn nostovoima tuntuu oivalliselta. On ollu tuossa ajossa yksi semmonenkin vaunu mikä antaa varmaan tyhjänäkin yli 3tn aisalle tehty dumpperista. Omat ei ihan noin jykeviä ole. Mutta niistäkin isompi ihanriittävästi painaa koukkua maatakohti kun on kunnon kivikasa tai jotain karimäkeä kukkurallaan.
Toi 9tn on ollut semmonen sopiva ettei oo jäänyt ikinä nousematta ;D Aisapainosta ei mitään käryä kuinka paljon tulee..
Tuo teloilla terästetyn dumpipätkän kanssa touhuuva husaari väitti että ainakin 15tn olis aisan päässä kun poka päällä :'( Tiedä sitte mitäon mutta painava on jokatapauksessa. Tiedän kun yritinsitä joskus kaivurilla liikkeelle aikalailla paino vaikkei ollu kun multaa kyytissä :-[
-
Suurin ongelmahan tuossa koukussa on se että tuo kun kuluu niin ei toimi sitten millään.. 5000h pääasiassa kärrin vetoa/koukussa olevia muokkauskoneita niin 818:n koukku on niin valmis tapaus että perus tuhtit nyt tyhjänä just taitaa mennä lukkoon.. >:( Täytenä ei toivoakaan, tai otat tyhjänä lukkoon asti ne ja haet puimurin alta kuorman kyytiin niin et saa niitä enää perästä ;D
Tiedän muuten yhden 820 fendtin jossa on tuota samaa ongelmaa ja joku 6000h mittarissa.. Jollain ihme virityksillä pysyy koukku ylhäällä kun ei pysy lukossa.. Itse en ole tutustunut kyseiseen mekanismiin..
Miul on ketju vetovarsissa jolla saa keventää aisaa aina sen verran että saa koukun lukkoon/auki lukosta.. ;D
-
Kellään ei vissiinkään ole oikeen minkäänmoista maakärryä jos 3tn nostovoima tuntuu oivalliselta. On ollu tuossa ajossa yksi semmonenkin vaunu mikä antaa varmaan tyhjänäkin yli 3tn aisalle tehty dumpperista. Omat ei ihan noin jykeviä ole. Mutta niistäkin isompi ihanriittävästi painaa koukkua maatakohti kun on kunnon kivikasa tai jotain karimäkeä kukkurallaan.
Toi 9tn on ollut semmonen sopiva ettei oo jäänyt ikinä nousematta ;D Aisapainosta ei mitään käryä kuinka paljon tulee..
Tuo teloilla terästetyn dumpipätkän kanssa touhuuva husaari väitti että ainakin 15tn olis aisan päässä kun poka päällä :'( Tiedä sitte mitäon mutta painava on jokatapauksessa. Tiedän kun yritinsitä joskus kaivurilla liikkeelle aikalailla paino vaikkei ollu kun multaa kyytissä :-[
valtran kohdalla vois pitää semmosta yksinkertaasta nyrkkisääntöä jotta aisapainoa ei oo liikaa mikäli vanteen ja telluksen väli on pitempi ku peukalon ja ja etusormen kärjen maksimaalnen etäisyys...paripyörät päällä ;) ;D 8) ::)
-
Eipä taida kovin montaa tehdasvalmisteista kärryä löytyä jossa ylittyisi tuo 3tn aisapaino.
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
-
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
Ei kyllä oo missään massikassa tuota bill&bennetin koukkua! Eikä kyllä mielestäni edes melkeinkään samanlaista
-
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
Ei kyllä oo missään massikassa tuota bill&bennetin koukkua! Eikä kyllä mielestäni edes melkeinkään samanlaista
Ei se vissiin sama ookkaan, mutta kyllä 5600-sarjalaisessa ainakin on hydraulinen koukku jonka toiminta ei liity mitenkään nostovarsien liikkeisiin.
-
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
Ei kyllä oo missään massikassa tuota bill&bennetin koukkua! Eikä kyllä mielestäni edes melkeinkään samanlaista
Ei se vissiin sama ookkaan, mutta kyllä 5600-sarjalaisessa ainakin on hydraulinen koukku jonka toiminta ei liity mitenkään nostovarsien liikkeisiin.
Tosiaan 5600-sarjalaisissa koukun toiminta on nostolaitteesta riippumatonta mutta silti se periaate on aika pajon eri, niissähän on se ketju vetämässä sitä koukkua
-
Ei vedä ketjut koukkua, ovat vaan ohjureina. Ei ole ketjut kireällä missään vaiheessa nostoa. 8)
-
Eipä taida kovin montaa tehdasvalmisteista kärryä löytyä jossa ylittyisi tuo 3tn aisapaino.
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
Meinaatko ettei löydy moisia tehtaalaisina :o Mullakin on heti yksi Chieftain missä kyllä aivan takuulla ylittyy tuo 3tn aisapaino vaikka vaunu onkin pienemmänpään kippoja ko valmistajalta kantavuus (tiellä) 16tn. Siis kuormattuna ylittyy tuo 3tn.
-
Ei vedä ketjut koukkua, ovat vaan ohjureina. Ei ole ketjut kireällä missään vaiheessa nostoa. 8)
No hyvä kun löytyi oikea tieto tähänkin asiaan :D
-
Eipä taida kovin montaa tehdasvalmisteista kärryä löytyä jossa ylittyisi tuo 3tn aisapaino.
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
Meinaatko ettei löydy moisia tehtaalaisina :o Mullakin on heti yksi Chieftain missä kyllä aivan takuulla ylittyy tuo 3tn aisapaino vaikka vaunu onkin pienemmänpään kippoja ko valmistajalta kantavuus (tiellä) 16tn. Siis kuormattuna ylittyy tuo 3tn.
Telin sijoittelustahan tuo aisapaino paljon riippuu..
-
Eipä taida kovin montaa tehdasvalmisteista kärryä löytyä jossa ylittyisi tuo 3tn aisapaino.
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
Meinaatko ettei löydy moisia tehtaalaisina :o Mullakin on heti yksi Chieftain missä kyllä aivan takuulla ylittyy tuo 3tn aisapaino vaikka vaunu onkin pienemmänpään kippoja ko valmistajalta kantavuus (tiellä) 16tn. Siis kuormattuna ylittyy tuo 3tn.
Telin sijoittelustahan tuo aisapaino paljon riippuu..
Jep mutta kattoppa mimmonen tynkä tuo 16tn vaunu on chieffen sivuilta siltikin tuo painaa. Omatekosessa vaunussa onkinsitte teli tosikaukana verrattuna tuohon chieffeen ja aisapaino sen mukainen. Mutta yksi asia on totuus! Eli jos hiemankin vaikeampi maasto ei kulje vaunu jos ei ole painoa tarpeeksi aisalla. Vetävät vaunut sitten erikseen menee vaikka puuhun jos pääkestää ;D Mutta otetaas välillä palvirullaa ja kaljaa ja jatketaan joulun odotusta ;)
-
Eipä taida kovin montaa tehdasvalmisteista kärryä löytyä jossa ylittyisi tuo 3tn aisapaino.
Massikassa on vissiin ainakin melkeen sama koukku ku noissa fendteissä, eikä se mun mielestä oo sen huonompi ku jontikan perinteinen koukkukaan.
Meinaatko ettei löydy moisia tehtaalaisina :o Mullakin on heti yksi Chieftain missä kyllä aivan takuulla ylittyy tuo 3tn aisapaino vaikka vaunu onkin pienemmänpään kippoja ko valmistajalta kantavuus (tiellä) 16tn. Siis kuormattuna ylittyy tuo 3tn.
Telin sijoittelustahan tuo aisapaino paljon riippuu..
Jep mutta kattoppa mimmonen tynkä tuo 16tn vaunu on chieffen sivuilta siltikin tuo painaa. Omatekosessa vaunussa onkinsitte teli tosikaukana verrattuna tuohon chieffeen ja aisapaino sen mukainen. Mutta yksi asia on totuus! Eli jos hiemankin vaikeampi maasto ei kulje vaunu jos ei ole painoa tarpeeksi aisalla. Vetävät vaunut sitten erikseen menee vaikka puuhun jos pääkestää ;D Mutta otetaas välillä palvirullaa ja kaljaa ja jatketaan joulun odotusta ;)
No hankalassa maastossa on sit tullut tehtyä kuormat etupainoisemmiksi.. Firman kärryssä on teli aikas keskellä mutta aina kun on jääty kiinni niin kärry mennyt sen verran syvälle ettei olis enää aisapainokaan auttanut :D Eikä tuo firman kärry nyt paina tyhjänä kuin melkein 6tn..