Tunnollisena miehenä olen tähän 80-vuoden ikään saakka raivannut risut lyhyeen kantoon ja ovat aina hyvin vesoneet, vaikka tarkoitus on ollut päinvastainen. Näyttäisi kuitenkin siltä, että huolimattomassa raivauksessa, jossa kannon pituus on 30 sm vesominen olisi vähäisenpää.

Onko näin ja jos on, mihin se perustuu? Ja jos näin on, niin mitähän tarkoitusta varten meidän metsäorganisaatiomme ovat, jos tätä ei ole tutkittu tai jos on tutkittu, niin ei ole saatu tiedoksi ahkeralle raivaajalle.

Pitkä kanto heikentää vesontaa. Tämä on varma totuus, mutta en tiedä mistä se johtuu.

Itse joudun raivaamaan "väärin" eli lyhyeen kantoon. Keräilen polttopuut ja tuulenkaadot moottorikelkalla, ja vesominen on pienempi pulma kuin kantojen väistely.

Ehkä joku ammattilainen osaa antaa tietellisen vastauksen.

 *** Sitähän voisi vaikka ajatella, että mikäli raivataan pitempään kantoon, niin puu ikäänkuin luulee menettäneensä vain latvan, koska vartta on vielä jonkun verran nestevirtauksia ylläpitämään.

Aina on meikäläistä opastettu pitkään kantoon tekemään. Saapi sitten uuden kasvun katkasta joskus himpun verran alempaa, ei tule niin paljon juuristovesoja.

Traktorin renkaille on parempi jättää pitkät kannot, jotka sitten kaatuu renkaan alla eikä tökkää puhki.

 *** Sitähän voisi vaikka ajatella, että mikäli raivataan pitempään kantoon, niin puu ikäänkuin luulee menettäneensä vain latvan, koska vartta on vielä jonkun verran nestevirtauksia ylläpitämään.

Tästä varmaan on kyse. Apikaalidominanssi säätelee verson osien kehittymistä hormonaalisesti. Kun latva on ehyt, yläosan silmuista alaspäin kulkeutuu signaaleja, jotka estävät/ hidastavat haarojen kehittymistä. Tarpeeksi matalalta katkaistaessa dominanssi murtuu täysin ja uusia versoja (vesoja) alkaa pukata.

Ei vielä kokemusta mutta jostain tuommosta luin, olikohan ruottissa oikein joku tutkimuskin aiheesta tehty jonka mukaan hirvituhot olis pienempiä pitkässä kannossa. Joka tapauksessa tein viimme kesänä 5 hehtaarin "koealan" koivuntaimikkoon, mutta tein siis semmosta metristä poikki-menetelmää. Eli ajatuksena on että hirven on *****mainen kulkea semmosessa keppimettässä (noh, ainakin raivaajan on  ) ja kun se tosta vesoo ne uudet on ihan hirven nenun alla syötävänä. Jos ei muuta, niin rapsiipahan ainakin alaoksat pois näistä kasvatettavista yksilöistä ne uudet vesat

tuo metrinen kanto on ihan mielenkiintoista uuttuutta: kerroppa lisää joskus ensi vuonna kun näet miten vesoo ja miten muuten kehittyy!   taitaa olla vain aika keljua tehä tollanen?   tökkii elintasoon ja on mukavaa kulkea taaksepäin tankkaamaan, vai?

Ruotissa tutkivat asiaa joskus vuosia sitte. Kokeillin omassa metsässä tätä neljä vuotta sitten,katkoin lehtipuut liki metrin kantoon . Vesottuminen oli vähäsempää. Lepät kuoli kaikki , ei ottanut kannosta uutta kasvua.

Aina on meikäläistä opastettu pitkään kantoon tekemään. Saapi sitten uuden kasvun katkasta joskus himpun verran alempaa, ei tule niin paljon juuristovesoja.

Traktorin renkaille on parempi jättää pitkät kannot, jotka sitten kaatuu renkaan alla eikä tökkää puhki.

Maataloustraktorilla metsäkärryn kanssa metsässä ajellessa kaipaan kyllä mahdollisimman lyhyeen sahattuja kantoja. Pitkät kannot vetokoukun tai nivelaisan alla on ihanteellisia jalkamieheksi tekijöitä .

Ennakkoraivates tottakai lyhyeen kantoon mutta taimikonhoidossa taitaa tulla aika kallista  kallista polttopuuta jos alkaa keräillä 

Maataloustraktorilla on kyllä kieltämättä mielenkiintosta seikkailla motomiehen jäljillä jos on jääny kovin pitkiä kantoja, yleensä pidän kyllä sahaa mukana että saa madaltaa jos ajouralla on oikein hankalia