Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Rusina - 03.12.16 - klo:20:44
-
Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.
-
Ei riitä pitkällä tähtäimellä. Yhden työntekijän avustamana jo sitten hoitaa jo peltotyötkin.
-
Jos yrittäjät eivät ole vastuussa alle 15 vuotiaista lapsista eivätkä halua pitää lomaa yhdessä (ovat eri ydinperheistä), voi toimia kohtuullisesti. Jos kyseessä on pariskuntaprojekti, niin todennäköisesti jossain vaiheessa seuraavan 15 vuoden kuluessa joku muu sitten pyörittää sitä tilaa.
Siis pariskunnalla voi olla isompikin navetta, kunhan tajuavat että tarvitsevat riittävästi työvoimaa.
-
Jos työvoiman pitäminen arvelluttaa, tekee suosiolla vain sen yhden robotin navetan.
-
Jos työvoiman pitäminen arvelluttaa, tekee suosiolla vain sen yhden robotin navetan.
Melkein ehkä viisainta jättää kokonaan rakentamatta, jos se siitä työntekijästä on kiinni.
-
Ei haluta työntekijää. Miksi sitten sitä yhden robotin navettaa ei pidetä järkevänä vaikka se ei vaadi työntekijää? Sellaista perheviljelmäkokoista vielä haetaan ja lapset tulevat olemaan alle 15 vuotta tovin. Nyt tällä maidonhinnalla 1 työntekijä vie 35-40 lehmän tulot vuositasolla. Ei kannata.
-
Tässä on lähialueella ja ympäristökunnissa tällä vuosikymmennellä ja aivan vastakin noussut ainakin kymmenkunta jos ei ylikin yhden robotin pihattoa. yksikään ei ole tietääkseni vaikeuksissa.
Minusta tässä on tietynlainen vapaus, kun ei ole vastuussa työntekijästä. Itse harkitaan myös yhtenä vaihtoehtona yhden robotin pihattoa.
-
Jos työvoiman pitäminen arvelluttaa, tekee suosiolla vain sen yhden robotin navetan.
Eipä se paljoa muuta montako robottia, kaksi tekijää ei riitä. Vaikka kuinka tekisi normaalin päivän yksin, ei onnistu ympäri vuoden kahdella. Etenkään jos ovat samasta perheestä. Lomittaja ei sitten lasketa, koska eivät oikeasti kokonaan poista päivystysvastuuta vuorollaan.
Eli jos laskelmat työntekijällä ovat punaisella, unohda.
-
Miten homma toimii nyt? Onko työskentely tehokasta ja hallitsetko kokonaisuuden? Pystytkö hallitsemaan isomman eläinmäärän? Jokainen meistä on erilainen toiset vaan saa enemmän aikaiseksi. Työmenekkiin vaikuttaa tosi monta tekijää. Kahden robon navetta automaatti aperuokinnalla ja lypsävien määrä noin 100 ja umpparit päälle, silloin löytyy vapaata kapasiteettia riittävästi niin ei pitäisi olla ajettavia. Siemennetään ainoastaan ne joista halutaan uudistus hiehoja, loput tilasonnille (liharotu). Kuivitus ja parsien puhdistus koneelliseksi. Menee tiukan paikan tullen yhdellä. Lomitus antaa kuitenkin vapaata hiukan yrittäjäpariskunnalle, lomituksen ajaksi potkijat ja ongelma tapaukset pääsee ainoastaan lomittajan työaikana lypsylle, niin silloin ei pitäisi tulla hälyjä yöllä/päivällä.
-
Jos hommaan sitoutuu ja on valmis yksinkertaistamaan hommia, niin tottahan tuo mahdollista on. Joskus yksinkertaistaminen vain vaatii joko rahaa tai esim. hyvin lypsävän lehmän pois laiton, vain koska utare on vähän huonon mallinen.. Fakta on, että kahden hengen järkevällä työmäärällä pyörivä isohko navetta vaatii varsinkin alussa aikaa, vaivaa, panostusta ja kompromisseja, että se saadaan pyörimään tuottavasti.
Itse harkitsisin kolmatta osakasta, jolloin myös navetan ulkopuoliset hommat saadaan rullaamaan sopivasti.
-
Pyrkisin ottamaan laskelmissa huomioon sen yhden navetta työntekijän vaikka homma pyörisi hyvin kahdellakin.
-
Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.
-
Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.
Kyse ei ole siitä että työt ei kerkiä tekemään vaan siitä että siihen hommaan leipääntyy ennemmin tai myöhemmin niin rajusti että sairasloma odottaa. Siksi se työntekijä pitää laskeä mukaan.
Tollasessa navetassa kun on se suuri ero johonkon oikeasti pieneen parsinavettaan että sitä hommaa on kuitenkin niin paljon että oikein mitään muuta tasapainottavaa ei enää kerkiä. Lisäksi ehkä se jermu tyylinen tekeminen on vähenemään päin eli ihmiset haluaa hieman vaihtelua eikä ainaista ja iankaikkista navetointia ja nukkumista 365 päivää vuodessa.
-
Kiitos näkökulmista, vastahan tämä on ajatusasteella. Se menisi suurin piirtein niin että 1-robotin kokoluokassa todennäköisimmin tulisi pelkkä lehmähalli (ei edes vasikoita) eli Pitkäranta tyyppinen 3-rivinen visiiriseinällä. Nuorkarja kasvatetaan tällöin itse vanhoissa rakennuksissa (tai kevytrakenteinen pihatto tehtäisiin jo muutama vuosi ennen lehmähallia nuorisolle). Jos päädytään 2-robotin yksikköön; ruokinta puoliautomatisoidaan kapea ruokintapöytä keskelle ja mattoruokkija siihen rullaamaan. Parissa tällaisessa ollaan käyty tutustumassa, mutta en suunnittelisi isoa rehulatoa , vain apesekoittajan kokoinen huone, eli täytetään traktorilla, täyttöpöydät vievät liikaa tilaa. Kiinteä sekoitin täytyy olla siis aika iso että talvella mahtuu hätätapauksessa 1,5-2 vuorokauden annos. 1-robotin yksikköön ruokinnan automatisointi mattoruokkijalla ja kiinteällä apesekoittimella on melko hintava.
-
Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.
Kyllä se oman aikansa vaatii tyo ropottipihattokin. Vaikka se ropotti lypsää niin jää siinä ihmiselle oheis toimintaa. Ropon lähialue on pidettävä puhtaana ihmistyönä.Lantaropo kyllä kolaa käytävät mutta makuuparret on normi oloissa puhdistettava käsityönä. Vasikkaautomaatti on pidettävä puhtaana kyllähän se juottaa mutta juomanteko tarpeet sillekin on tarjoiltava.Kiimamittari kyllä ilmoittaa kiimat vaan ei se siemmennä.Solulaskuri myös vaan kertoo mikä on tilanne ei se suorita mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä. Lehmiä poikii niistä on erikseen huolehdittava vasikavauvat on erikseen hoidettavia. Tuota ruokintaa on myöskin ihmisen avustettava. Ei apevaunut ja täyttöpöydät itsetään täyty. Tuo ihmis silmän/kädentyö ei lopu ropottipihatossakaan työn laatu vaan muuttuu ja helpottuu.Enemmän valvontaa ja tarkkailua.Paskaa sitä kun tulee kokoajan niin puhtaana pitoa riittää ja puhtaus on tärkeä. Tuossa nyt jotakin missä sitä aikaa kuluu. Paikanpäällä sen vasta ymmärtää Kyllä maitoviljelijät on keskimäärin niin huonosaattosta väkeä että tahtoo se kahdenkin ihmisen työpanosta vaatia niin kun pitkässä juoksussa että sen yhden ropotinkin kunnialla jaksaa hoitaa. Pinta ala mitä tuon karjan ja nuorkarjan ruokkimiseen tarvii viljellä ja kaikki tehdää edelleen kahden työpanoksella sanoisin kahdelle liian isohaaste. Voihan tietysti olla oikeita maaviljelijöitäkin joille tuo kaikki kaikki onnistuu kahdeltakin ihan kevyesti.
-
Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.
Kyse ei ole siitä että työt ei kerkiä tekemään vaan siitä että siihen hommaan leipääntyy ennemmin tai myöhemmin niin rajusti että sairasloma odottaa. Siksi se työntekijä pitää laskeä mukaan.
Tollasessa navetassa kun on se suuri ero johonkon oikeasti pieneen parsinavettaan että sitä hommaa on kuitenkin niin paljon että oikein mitään muuta tasapainottavaa ei enää kerkiä. Lisäksi ehkä se jermu tyylinen tekeminen on vähenemään päin eli ihmiset haluaa hieman vaihtelua eikä ainaista ja iankaikkista navetointia ja nukkumista 365 päivää vuodessa.
Eli auttaisko tällaiseen osa-aikainen/yhteinen työntekijä toisen tilan kanssa. Säästäis kuitenkin kuluissa, mutta saisi sitten sitä aputyövoimaa, kenties viikoloppuvapaan jne. Ukrainalaiset on ainakin halukkaita pyhätöihin, kun ansaintamielessä ovat täällä.
Meillä oli toisen emotilankanssa yhteinen työntekijä (oli molemmilla tiloilla omalla osa-aikaisella työsopimuksella) ja systeemi oli varsin onnistunut. Työntekijä tosin jouduttiin irtisanomaan hölmöilynsä takia ja "kriisin" takia ei sitten palkattu ketään tilalle. Tulevaisuus näyttää, onko mahdollista palkata samalla systeemillä uusi työntekijä. Varsinkin näille ulkomaanavuille tärkeää on (ihan ymmärrettävistä syistä), että saavat tehdä paljon töitä. Tällöin voi olla, ettei yhdellä tilalla ole riittävää määrää kaikille päiville tuottavaa työtä, joten parin tilan kesken saa kivasti tasailtua työpanoksen hyödyntämistä, toisena päivänä enempi toisella tilalla ja toisena toisella, win-win kaikille.
-
Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.
Hyvässä navetassa riittää. Jos se yrittäjien elämäntarkoitus on olla siellä navetalla joka päivä. Yleensä ohjattu kierto näyttäisi vähentävän työvoiman tarvetta, mut on niitä 2 punakoneenkin navetoja joissa ei montaa työtuntia päivässä ole
-
Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.
Vaikka hyvänä päivänä aikaa menee 4 tuntia, on se kuitenkin täysi työpäivä kun kaksi erillistä käyntiä ja valvontavastuu.
-
Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.
Kyse ei ole siitä että työt ei kerkiä tekemään vaan siitä että siihen hommaan leipääntyy ennemmin tai myöhemmin niin rajusti että sairasloma odottaa. Siksi se työntekijä pitää laskeä mukaan.
Tollasessa navetassa kun on se suuri ero johonkon oikeasti pieneen parsinavettaan että sitä hommaa on kuitenkin niin paljon että oikein mitään muuta tasapainottavaa ei enää kerkiä. Lisäksi ehkä se jermu tyylinen tekeminen on vähenemään päin eli ihmiset haluaa hieman vaihtelua eikä ainaista ja iankaikkista navetointia ja nukkumista 365 päivää vuodessa.
Eli auttaisko tällaiseen osa-aikainen/yhteinen työntekijä toisen tilan kanssa. Säästäis kuitenkin kuluissa, mutta saisi sitten sitä aputyövoimaa, kenties viikoloppuvapaan jne. Ukrainalaiset on ainakin halukkaita pyhätöihin, kun ansaintamielessä ovat täällä.
Meillä oli toisen emotilankanssa yhteinen työntekijä (oli molemmilla tiloilla omalla osa-aikaisella työsopimuksella) ja systeemi oli varsin onnistunut. Työntekijä tosin jouduttiin irtisanomaan hölmöilynsä takia ja "kriisin" takia ei sitten palkattu ketään tilalle. Tulevaisuus näyttää, onko mahdollista palkata samalla systeemillä uusi työntekijä. Varsinkin näille ulkomaanavuille tärkeää on (ihan ymmärrettävistä syistä), että saavat tehdä paljon töitä. Tällöin voi olla, ettei yhdellä tilalla ole riittävää määrää kaikille päiville tuottavaa työtä, joten parin tilan kesken saa kivasti tasailtua työpanoksen hyödyntämistä, toisena päivänä enempi toisella tilalla ja toisena toisella, win-win kaikille.
Toista kuukautta jaettu ukrainalainen renki ollut käytössä. Näyttää lupaavalta, vaikkakin vähän käynnistysvaikeuksia. Kakat tulee keneltä vaan kolattua ja viivelehmät haettua. Mutta vaikkapa ennakoiva robottihuolto, epäselvät kiimakierrot ja on/off solulehmien erottelu haastavampaa jos ei ole samalla tilalla päivittäin. Managementin puutetta osin tietenkin, täytyy tehdä enemmän ajastettuja huoltotapahtumia vähän kaikesta ja muutenkin kirjata ylös enemmän asioita. Helposti siis menee siihen että väliaikaisella työntekijällä loppuu tekeminen ilman että 8 tuntia tulee täyteen, mutta silti yrittäjän pitää käyttää puoli tuntia - tunti poikkeuksiin ja ohjeistukseen. Tietenkin vaatimustasostakin kiinni.
-
Kiitos näkökulmista, vastahan tämä on ajatusasteella. Se menisi suurin piirtein niin että 1-robotin kokoluokassa todennäköisimmin tulisi pelkkä lehmähalli (ei edes vasikoita) eli Pitkäranta tyyppinen 3-rivinen visiiriseinällä. Nuorkarja kasvatetaan tällöin itse vanhoissa rakennuksissa (tai kevytrakenteinen pihatto tehtäisiin jo muutama vuosi ennen lehmähallia nuorisolle). Jos päädytään 2-robotin yksikköön; ruokinta puoliautomatisoidaan kapea ruokintapöytä keskelle ja mattoruokkija siihen rullaamaan. Parissa tällaisessa ollaan käyty tutustumassa, mutta en suunnittelisi isoa rehulatoa , vain apesekoittajan kokoinen huone, eli täytetään traktorilla, täyttöpöydät vievät liikaa tilaa. Kiinteä sekoitin täytyy olla siis aika iso että talvella mahtuu hätätapauksessa 1,5-2 vuorokauden annos. 1-robotin yksikköön ruokinnan automatisointi mattoruokkijalla ja kiinteällä apesekoittimella on melko hintava.
Pitää olla jo kohtuulliset pääsulakkeet jos meinaat pyörittää 2-ropon 2-päivän apesatsia kerralla.
Ehkä kuitenki pienempi sekoitin ja täyttöpöytä :-\
-
Kiitos näkökulmista, vastahan tämä on ajatusasteella. Se menisi suurin piirtein niin että 1-robotin kokoluokassa todennäköisimmin tulisi pelkkä lehmähalli (ei edes vasikoita) eli Pitkäranta tyyppinen 3-rivinen visiiriseinällä. Nuorkarja kasvatetaan tällöin itse vanhoissa rakennuksissa (tai kevytrakenteinen pihatto tehtäisiin jo muutama vuosi ennen lehmähallia nuorisolle). Jos päädytään 2-robotin yksikköön; ruokinta puoliautomatisoidaan kapea ruokintapöytä keskelle ja mattoruokkija siihen rullaamaan. Parissa tällaisessa ollaan käyty tutustumassa, mutta en suunnittelisi isoa rehulatoa , vain apesekoittajan kokoinen huone, eli täytetään traktorilla, täyttöpöydät vievät liikaa tilaa. Kiinteä sekoitin täytyy olla siis aika iso että talvella mahtuu hätätapauksessa 1,5-2 vuorokauden annos. 1-robotin yksikköön ruokinnan automatisointi mattoruokkijalla ja kiinteällä apesekoittimella on melko hintava.
Pitää olla jo kohtuulliset pääsulakkeet jos meinaat pyörittää 2-ropon 2-päivän apesatsia kerralla.
Ehkä kuitenki pienempi sekoitin ja täyttöpöytä :-\
Joo.. pitää se purku kuitenkin hoitaa sähköllä, ellei kelamies istu siellä vanhassa Valmetissa purkamassa koko päivää
-
Kiitos näkökulmista, vastahan tämä on ajatusasteella. Se menisi suurin piirtein niin että 1-robotin kokoluokassa todennäköisimmin tulisi pelkkä lehmähalli (ei edes vasikoita) eli Pitkäranta tyyppinen 3-rivinen visiiriseinällä. Nuorkarja kasvatetaan tällöin itse vanhoissa rakennuksissa (tai kevytrakenteinen pihatto tehtäisiin jo muutama vuosi ennen lehmähallia nuorisolle). Jos päädytään 2-robotin yksikköön; ruokinta puoliautomatisoidaan kapea ruokintapöytä keskelle ja mattoruokkija siihen rullaamaan. Parissa tällaisessa ollaan käyty tutustumassa, mutta en suunnittelisi isoa rehulatoa , vain apesekoittajan kokoinen huone, eli täytetään traktorilla, täyttöpöydät vievät liikaa tilaa. Kiinteä sekoitin täytyy olla siis aika iso että talvella mahtuu hätätapauksessa 1,5-2 vuorokauden annos. 1-robotin yksikköön ruokinnan automatisointi mattoruokkijalla ja kiinteällä apesekoittimella on melko hintava.
Pitää olla jo kohtuulliset pääsulakkeet jos meinaat pyörittää 2-ropon 2-päivän apesatsia kerralla.
Ehkä kuitenki pienempi sekoitin ja täyttöpöytä :-\
Joo.. pitää se purku kuitenkin hoitaa sähköllä, ellei kelamies istu siellä vanhassa Valmetissa purkamassa koko päivää
Tuossa sitten kannattaa huomioida se että jos on kahdessa navetassa elukoita, niin tarvii kahdet ruokinta laitteet.
-
Kiitos näkökulmista, vastahan tämä on ajatusasteella. Se menisi suurin piirtein niin että 1-robotin kokoluokassa todennäköisimmin tulisi pelkkä lehmähalli (ei edes vasikoita) eli Pitkäranta tyyppinen 3-rivinen visiiriseinällä. Nuorkarja kasvatetaan tällöin itse vanhoissa rakennuksissa (tai kevytrakenteinen pihatto tehtäisiin jo muutama vuosi ennen lehmähallia nuorisolle). Jos päädytään 2-robotin yksikköön; ruokinta puoliautomatisoidaan kapea ruokintapöytä keskelle ja mattoruokkija siihen rullaamaan. Parissa tällaisessa ollaan käyty tutustumassa, mutta en suunnittelisi isoa rehulatoa , vain apesekoittajan kokoinen huone, eli täytetään traktorilla, täyttöpöydät vievät liikaa tilaa. Kiinteä sekoitin täytyy olla siis aika iso että talvella mahtuu hätätapauksessa 1,5-2 vuorokauden annos. 1-robotin yksikköön ruokinnan automatisointi mattoruokkijalla ja kiinteällä apesekoittimella on melko hintava.
Pitää olla jo kohtuulliset pääsulakkeet jos meinaat pyörittää 2-ropon 2-päivän apesatsia kerralla.
Ehkä kuitenki pienempi sekoitin ja täyttöpöytä :-\
Tuore rehu varastosta joka päivä täyttöpöydällekkin. Varsinkin lämpimänä aikana ja lehmät tykkää.
-
Kuten mainitsin jo, ollaan vasta ajatus asteella, isompi sekoitin antaisi vaan pelivaraa poikkeustilanteissa, normaalisti seosrehu tehdään joka päivä. Isompi pääsulake on enempi rahasta kiinni. Tämän hetkinen sulake riittäisi pyörittämään 1-robon yksikköä, mutta ajettavalla apevaunulla, minkään kokoista kiinteää sekoittajaa eikä mattoruokkijaa se ei pyöritä. Tässä on lähellä isoa muuntajaa ja kun ollaan kunnallisinfran läheisyydessä niin sähköverkon toiminta ei ole ongelma.
-
Kuten mainitsin jo, ollaan vasta ajatus asteella, isompi sekoitin antaisi vaan pelivaraa poikkeustilanteissa, normaalisti seosrehu tehdään joka päivä. Isompi pääsulake on enempi rahasta kiinni. Tämän hetkinen sulake riittäisi pyörittämään 1-robon yksikköä, mutta ajettavalla apevaunulla, minkään kokoista kiinteää sekoittajaa eikä mattoruokkijaa se ei pyöritä. Tässä on lähellä isoa muuntajaa ja kun ollaan kunnallisinfran läheisyydessä niin sähköverkon toiminta ei ole ongelma.
Ilman aperuokintaa 50A juuri ja juuri riittäisi robotille, vaikka sen takana on myös asuinrakennuksen sähkölämmitys, lietepumput ja kuivuri. Asemaa varten oli 80A, tiputin siitä 63A:han.
Toinen robottihan ei sähkönkulutusta juurikaan lisää; koska kompura, maitotankki ja tyhjöpumppu yhteiset.
Jos navetan katon täyttäisi aurinkopaneeleilla, mitenköhän pienellä sulakkeella pärjäisi?
-
Kuten mainitsin jo, ollaan vasta ajatus asteella, isompi sekoitin antaisi vaan pelivaraa poikkeustilanteissa, normaalisti seosrehu tehdään joka päivä. Isompi pääsulake on enempi rahasta kiinni. Tämän hetkinen sulake riittäisi pyörittämään 1-robon yksikköä, mutta ajettavalla apevaunulla, minkään kokoista kiinteää sekoittajaa eikä mattoruokkijaa se ei pyöritä. Tässä on lähellä isoa muuntajaa ja kun ollaan kunnallisinfran läheisyydessä niin sähköverkon toiminta ei ole ongelma.
Ilman aperuokintaa 50A juuri ja juuri riittäisi robotille, vaikka sen takana on myös asuinrakennuksen sähkölämmitys, lietepumput ja kuivuri. Asemaa varten oli 80A, tiputin siitä 63A:han.
Toinen robottihan ei sähkönkulutusta juurikaan lisää; koska kompura, maitotankki ja tyhjöpumppu yhteiset.
Jos navetan katon täyttäisi aurinkopaneeleilla, mitenköhän pienellä sulakkeella pärjäisi?
meillä menee robonavetta 35 sulakkeilla ja siinä on kaikki muutkin tilan toiminnot. Asuinrakennus lämpiää öljyillä ja rehu ja lanta kulkee kanssa polttoöljyn voimalla.
-
Kuten mainitsin jo, ollaan vasta ajatus asteella, isompi sekoitin antaisi vaan pelivaraa poikkeustilanteissa, normaalisti seosrehu tehdään joka päivä. Isompi pääsulake on enempi rahasta kiinni. Tämän hetkinen sulake riittäisi pyörittämään 1-robon yksikköä, mutta ajettavalla apevaunulla, minkään kokoista kiinteää sekoittajaa eikä mattoruokkijaa se ei pyöritä. Tässä on lähellä isoa muuntajaa ja kun ollaan kunnallisinfran läheisyydessä niin sähköverkon toiminta ei ole ongelma.
Ilman aperuokintaa 50A juuri ja juuri riittäisi robotille, vaikka sen takana on myös asuinrakennuksen sähkölämmitys, lietepumput ja kuivuri. Asemaa varten oli 80A, tiputin siitä 63A:han.
Toinen robottihan ei sähkönkulutusta juurikaan lisää; koska kompura, maitotankki ja tyhjöpumppu yhteiset.
Jos navetan katon täyttäisi aurinkopaneeleilla, mitenköhän pienellä sulakkeella pärjäisi?
Talvi on hiukan hankala, kun kaikenlaista pikkulisälämmitintä voi tarvita ja aurinko paistaa todella vähän. Joskus vuosia sitten oli juttu jostain broilerikasvattajasta, jolla oli oma tuulimylly. Ylijäämäsähkö "ladattiin" lämmöksi maahan upotettuun rekan säiliövaunuun. Lämpö otettiin tyynellä säällä hallien lämmitykseen. Tai jotenkin tähän suuntaan. Ongelma näissä tuuli- ja aurinkosähköissä on tuo energian varastointi/kulutuksen ja tuotannon suhde. Varmaankin jotakin isoa lietesäiliötä voisi käyttää samaan tapaan energiavarastona, mutta pitää varoa, ettei keitä yli ja haihduta kaikkea ammoniakkia taivaalle. Jäljelle jää muuten vain fosfori ja ajamisen vaiva.
-
Kuten mainitsin jo, ollaan vasta ajatus asteella, isompi sekoitin antaisi vaan pelivaraa poikkeustilanteissa, normaalisti seosrehu tehdään joka päivä. Isompi pääsulake on enempi rahasta kiinni. Tämän hetkinen sulake riittäisi pyörittämään 1-robon yksikköä, mutta ajettavalla apevaunulla, minkään kokoista kiinteää sekoittajaa eikä mattoruokkijaa se ei pyöritä. Tässä on lähellä isoa muuntajaa ja kun ollaan kunnallisinfran läheisyydessä niin sähköverkon toiminta ei ole ongelma.
Ilman aperuokintaa 50A juuri ja juuri riittäisi robotille, vaikka sen takana on myös asuinrakennuksen sähkölämmitys, lietepumput ja kuivuri. Asemaa varten oli 80A, tiputin siitä 63A:han.
Toinen robottihan ei sähkönkulutusta juurikaan lisää; koska kompura, maitotankki ja tyhjöpumppu yhteiset.
Jos navetan katon täyttäisi aurinkopaneeleilla, mitenköhän pienellä sulakkeella pärjäisi?
Talvi on hiukan hankala, kun kaikenlaista pikkulisälämmitintä voi tarvita ja aurinko paistaa todella vähän. Joskus vuosia sitten oli juttu jostain broilerikasvattajasta, jolla oli oma tuulimylly. Ylijäämäsähkö "ladattiin" lämmöksi maahan upotettuun rekan säiliövaunuun. Lämpö otettiin tyynellä säällä hallien lämmitykseen. Tai jotenkin tähän suuntaan. Ongelma näissä tuuli- ja aurinkosähköissä on tuo energian varastointi/kulutuksen ja tuotannon suhde. Varmaankin jotakin isoa lietesäiliötä voisi käyttää samaan tapaan energiavarastona, mutta pitää varoa, ettei keitä yli ja haihduta kaikkea ammoniakkia taivaalle. Jäljelle jää muuten vain fosfori ja ajamisen vaiva.
Se voi toki olla että aurinkosähköllä ei talven kulutuspiikkiin pysty paljoa vaikuttamaan, eli sulakekokoon ei vaikuta. Mutta toisaalta kesälläkin on se tasainen lypsyn kulutus, johon aurinkosähköä uppoaisi kätevästi.
Naapurustossa tuli muuten hämmennys kun alkuun ei tuntunut oma sähkövoimala pienentävän sähkölaskua. Tarkemmin tutkiessa sähköyhtiö oli kytkenyt mittarin väärin, joten kaikesta itse tuotetusta sähköstä tuli yhtiöltä veloitus. Kuntoon tuli ja jälkikäteen rahat takaisin, mutta hyvä noita on näköjään seurata.
-
Kuten mainitsin jo, ollaan vasta ajatus asteella, isompi sekoitin antaisi vaan pelivaraa poikkeustilanteissa, normaalisti seosrehu tehdään joka päivä. Isompi pääsulake on enempi rahasta kiinni. Tämän hetkinen sulake riittäisi pyörittämään 1-robon yksikköä, mutta ajettavalla apevaunulla, minkään kokoista kiinteää sekoittajaa eikä mattoruokkijaa se ei pyöritä. Tässä on lähellä isoa muuntajaa ja kun ollaan kunnallisinfran läheisyydessä niin sähköverkon toiminta ei ole ongelma.
Pelivaraa poikkeustilanteis?Mitä tarkoitat?
-
Kuten mainitsin jo, ollaan vasta ajatus asteella, isompi sekoitin antaisi vaan pelivaraa poikkeustilanteissa, normaalisti seosrehu tehdään joka päivä. Isompi pääsulake on enempi rahasta kiinni. Tämän hetkinen sulake riittäisi pyörittämään 1-robon yksikköä, mutta ajettavalla apevaunulla, minkään kokoista kiinteää sekoittajaa eikä mattoruokkijaa se ei pyöritä. Tässä on lähellä isoa muuntajaa ja kun ollaan kunnallisinfran läheisyydessä niin sähköverkon toiminta ei ole ongelma.
Pelivaraa poikkeustilanteis?Mitä tarkoitat?
Isompi (myös kiinteä) on poikkeustilanteessa (rikkoontuminen tms) tympeämpi tyhjentää kuin pienempi, varsinkin jos joutuu talikoimaan käsin. Oman paalisilppurin olen tässä kahdeksan vuoden aikana muutaman kerran joutunut aumarehusta tyhjentämään osin tai kokonaan. Kuuden kuution kasan lappaa vaikka talikolla, mutta vielä kivempi on ajaa rakkine pihalle ja tyhjentää metsäkuormaimella. Muutama ajatus siis kannattaa uhrata niille korjaustoimille ja niiden käytännöntoteutuksille, kun tekniikkaa joka tapauksessa navetoissa käytetään. Kottikärryt ja talikko kannattaa unohtaa varajärjestelminä vähänkään isommassa systeemissä.
-
Tässä poikkeus homnassa kannattaa tosiaan miettiä se miten se Ape saadaan simpelisti lehmän eteen.
-
Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.
Joo, pärjää. Tai en mä sitä tiedä, paljonko se robotti tekee ja jättää tekemättä :) Meillä on siis asemalypsy "kolmen robotillisen verran lehmiä" ja nuorkarja. Hoidetaan ilman työntekijää ja alle 15v lapsetkin pyörii mukana :) Erinomaiset lomittajat, että uskaltaa joskus lähteä kauemmaskin. Peltotöihin on kausityövoimaa ja urakoitsija. Eikä olla ihan äsken aloitettu eikä tunnu yhtään leipäännyttävältä. Ehkä siksi, kun ei ole ollut suurempia ongelmia ja tilat on suht uudet ja toimivat. Ei tarvi asua navetassa ja ehditään tehdä muutakin, kun töitä ;) Ja suurin plussa on se, että tää on just sitä, mitä halutaan tehdä ja tykätään kaikesta.
-
Maajussit on yleisesti ottaen niin laiskoja ja kaiken vaikeimman kautta tekeviä, että uusikaan yhden robon puuhala ei pyöri ilman ulkopuolista työntekijää.
-
Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.
Joo, pärjää. Tai en mä sitä tiedä, paljonko se robotti tekee ja jättää tekemättä :) Meillä on siis asemalypsy "kolmen robotillisen verran lehmiä" ja nuorkarja. Hoidetaan ilman työntekijää ja alle 15v lapsetkin pyörii mukana :) Erinomaiset lomittajat, että uskaltaa joskus lähteä kauemmaskin. Peltotöihin on kausityövoimaa ja urakoitsija. Eikä olla ihan äsken aloitettu eikä tunnu yhtään leipäännyttävältä. Ehkä siksi, kun ei ole ollut suurempia ongelmia ja tilat on suht uudet ja toimivat. Ei tarvi asua navetassa ja ehditään tehdä muutakin, kun töitä ;) Ja suurin plussa on se, että tää on just sitä, mitä halutaan tehdä ja tykätään kaikesta.
Mahtavaa😊. Siinäpä tavoitetta ja miettimistä itse kullekkin!
-
Sirkun kommentin pohjalta voi kai todeta, että sellainen navetta jonka voi aika huoletta jättää viikoksi tilalla nykyään käyville lomittaille (eli korkeintaan yksi päivä "perehdytystä" ennen vikkoa etelässä), voi jopa pyöriä pelkän pariskunnan voimin.
-
Sirkun kommentin pohjalta voi kai todeta, että sellainen navetta jonka voi aika huoletta jättää viikoksi tilalla nykyään käyville lomittaille (eli korkeintaan yksi päivä "perehdytystä" ennen vikkoa etelässä), voi jopa pyöriä pelkän pariskunnan voimin.
Uutta navettaa en tuon ajattelun varaan kyllä suosittele kenenkään tekevän. Nykyisen avokätinen lomittajajärjestelmä lienee aika vahvasti ajettu alas ennen kuin se navetta on pois maksettu, eli pitää jäädä riittävästi yli maksamaan itse kaikki työvoima.
-
Sirkun kommentin pohjalta voi kai todeta, että sellainen navetta jonka voi aika huoletta jättää viikoksi tilalla nykyään käyville lomittaille (eli korkeintaan yksi päivä "perehdytystä" ennen vikkoa etelässä), voi jopa pyöriä pelkän pariskunnan voimin.
Uutta navettaa en tuon ajattelun varaan kyllä suosittele kenenkään tekevän. Nykyisen avokätinen lomittajajärjestelmä lienee aika vahvasti ajettu alas ennen kuin se navetta on pois maksettu, eli pitää jäädä riittävästi yli maksamaan itse kaikki työvoima.
Ei huono pointti tuokaan kyllä. Nykyäänhän saa tosiaan aikas halvalla aikas paljon lomitusta, ja toisten anopit tienaavat nykykuvioilla aikas isoja summia. Tuskin on pysyvä tilanne.
-
Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.
Joo, pärjää. Tai en mä sitä tiedä, paljonko se robotti tekee ja jättää tekemättä :) Meillä on siis asemalypsy "kolmen robotillisen verran lehmiä" ja nuorkarja. Hoidetaan ilman työntekijää ja alle 15v lapsetkin pyörii mukana :) Erinomaiset lomittajat, että uskaltaa joskus lähteä kauemmaskin. Peltotöihin on kausityövoimaa ja urakoitsija. Eikä olla ihan äsken aloitettu eikä tunnu yhtään leipäännyttävältä. Ehkä siksi, kun ei ole ollut suurempia ongelmia ja tilat on suht uudet ja toimivat. Ei tarvi asua navetassa ja ehditään tehdä muutakin, kun töitä ;) Ja suurin plussa on se, että tää on just sitä, mitä halutaan tehdä ja tykätään kaikesta.
Mielenkiintoista. Miten te jaksatte lypsää? Siis 200 lehmää? Siihen määrään jo tarvitaan 2 työntekijää. Kunnioitettava asenne ja työmoraali on teillä.
-
Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.
Joo, pärjää. Tai en mä sitä tiedä, paljonko se robotti tekee ja jättää tekemättä :) Meillä on siis asemalypsy "kolmen robotillisen verran lehmiä" ja nuorkarja. Hoidetaan ilman työntekijää ja alle 15v lapsetkin pyörii mukana :) Erinomaiset lomittajat, että uskaltaa joskus lähteä kauemmaskin. Peltotöihin on kausityövoimaa ja urakoitsija. Eikä olla ihan äsken aloitettu eikä tunnu yhtään leipäännyttävältä. Ehkä siksi, kun ei ole ollut suurempia ongelmia ja tilat on suht uudet ja toimivat. Ei tarvi asua navetassa ja ehditään tehdä muutakin, kun töitä ;) Ja suurin plussa on se, että tää on just sitä, mitä halutaan tehdä ja tykätään kaikesta.
Mielenkiintoista. Miten te jaksatte lypsää? Siis 200 lehmää? Siihen määrään jo tarvitaan 2 työntekijää. Kunnioitettava asenne ja työmoraali on teillä.
Nämä on niitä oikeita maitoviljelijöitä.
-
Mielenkiintoista. Miten te jaksatte lypsää? Siis 200 lehmää? Siihen määrään jo tarvitaan 2 työntekijää. Kunnioitettava asenne ja työmoraali on teillä.
[/quote]
Kolmen robotin lehmät on mulle se 140 lypsyssä, loput ummessa. Että oli ehkä hieman liioittelua, mutta ei näitä kahdellakaan robotilla lypsäis :) Ihan ok homma, 60 lehmää tunnissa menee aseman läpi, jos ei erikoista. Onhan siinä oma hommansa, mutta kun itse tekee niin ongelmatkin on minimissä. Kyllä se ulkopuolinen kuitenkin tekee vaan työtään, me hoidetaan omia lehmiä ;) Isäntä hoitaa nuorkarjan. Ei liiemmin automatiikkaa, mutta parret kolailee, kun ajaa lehmiä lypsylle, kuivitellaan siinä "jossain välissä", poikimakarsinoiden siivous ja vasikoiden juotto menee lypsyaikaan. Eli ei me taideta siellä navetalla olla, kun lypsyn verran. Paitsi niinä ihanina "erikoispäivinä"...
-
Sirkun kommentin pohjalta voi kai todeta, että sellainen navetta jonka voi aika huoletta jättää viikoksi tilalla nykyään käyville lomittaille (eli korkeintaan yksi päivä "perehdytystä" ennen vikkoa etelässä), voi jopa pyöriä pelkän pariskunnan voimin.
Se, mitä kuulee maailmalta lomituksen toimivuudesta, ei päde meillä. Meillä on vakiolomittajat-aina! Eivät tarvi perehdytystä ja tuntevat lehmätkin. On tää aika luksusta-meillä ;) Toistaiseksi! Kauhulla odotan näitä tulevia uudistuksia. Siinä vaiheessa, kun lomitusjärjestelmä kaatuu, niin tuotannon toimivuuden vuoksi meille toivottavasti löytyy työntekijä, että voidaan ne "lakisääteiset" lomat pitää tontin ulkopuolella.
-
Sirkun kommentin pohjalta voi kai todeta, että sellainen navetta jonka voi aika huoletta jättää viikoksi tilalla nykyään käyville lomittaille (eli korkeintaan yksi päivä "perehdytystä" ennen vikkoa etelässä), voi jopa pyöriä pelkän pariskunnan voimin.
Se, mitä kuulee maailmalta lomituksen toimivuudesta, ei päde meillä. Meillä on vakiolomittajat-aina! Eivät tarvi perehdytystä ja tuntevat lehmätkin. On tää aika luksusta-meillä ;) Toistaiseksi! Kauhulla odotan näitä tulevia uudistuksia. Siinä vaiheessa, kun lomitusjärjestelmä kaatuu, niin tuotannon toimivuuden vuoksi meille toivottavasti löytyy työntekijä, että voidaan ne "lakisääteiset" lomat pitää tontin ulkopuolella.
Eikös bisnesihminen voi lomat pitää juurikin kun hankkii riittävästi työvoimaa liiketoimintaansa nähden ? Mikä lakisääteinen pakko se on juurikin viranomaisen järjestää ?
-SS-
-
Mielenkiintoista. Miten te jaksatte lypsää? Siis 200 lehmää? Siihen määrään jo tarvitaan 2 työntekijää. Kunnioitettava asenne ja työmoraali on teillä.
Kolmen robotin lehmät on mulle se 140 lypsyssä, loput ummessa. Että oli ehkä hieman liioittelua, mutta ei näitä kahdellakaan robotilla lypsäis :) Ihan ok homma, 60 lehmää tunnissa menee aseman läpi, jos ei erikoista. Onhan siinä oma hommansa, mutta kun itse tekee niin ongelmatkin on minimissä. Kyllä se ulkopuolinen kuitenkin tekee vaan työtään, me hoidetaan omia lehmiä ;) Isäntä hoitaa nuorkarjan. Ei liiemmin automatiikkaa, mutta parret kolailee, kun ajaa lehmiä lypsylle, kuivitellaan siinä "jossain välissä", poikimakarsinoiden siivous ja vasikoiden juotto menee lypsyaikaan. Eli ei me taideta siellä navetalla olla, kun lypsyn verran. Paitsi niinä ihanina "erikoispäivinä"...
[/quote]
Yksilöitkö hieman ratkaisuja ? Ruokinnan toteutus (korsi,väki), parsimalli, käytävillä umpi/ritiläpohja, lypsyasematyyppi, sorkkahoidon tiheys, kiimojen tarkkailu ? Entä hiehojen totuttaminen lypsyyn ?
-
Sirkun kommentin pohjalta voi kai todeta, että sellainen navetta jonka voi aika huoletta jättää viikoksi tilalla nykyään käyville lomittaille (eli korkeintaan yksi päivä "perehdytystä" ennen vikkoa etelässä), voi jopa pyöriä pelkän pariskunnan voimin.
Se, mitä kuulee maailmalta lomituksen toimivuudesta, ei päde meillä. Meillä on vakiolomittajat-aina! Eivät tarvi perehdytystä ja tuntevat lehmätkin. On tää aika luksusta-meillä ;) Toistaiseksi! Kauhulla odotan näitä tulevia uudistuksia. Siinä vaiheessa, kun lomitusjärjestelmä kaatuu, niin tuotannon toimivuuden vuoksi meille toivottavasti löytyy työntekijä, että voidaan ne "lakisääteiset" lomat pitää tontin ulkopuolella.
Aika moni nykyisistä pätevistä lomittajista päätynee tiloille töihin. Joko suoraan yhdelle, samanaikaisesti monelle tai yrittäjänä kauppaamaan työpanostaan.
-
On se 140 lehmää lypsettäväksi (yksin?)!! Tuo vaatii jo kovaa kuntoa!
-
On se 140 lehmää lypsettäväksi (yksin?)!! Tuo vaatii jo kovaa kuntoa!
On! Puoletkin on jo ihan päivätyö yksin😅👍
-
On se 140 lehmää lypsettäväksi (yksin?)!! Tuo vaatii jo kovaa kuntoa!
On! Puoletkin on jo ihan päivätyö yksin😅👍
Onko? Enpä ole tuota noin ajatellutkaan. Lypselen vaan ;)
-
Sirkulla homma toimii niinkuin sen pitääkin toimia. Meilläpäin oon katellu siitä asti kun eka robotti tuli kylille niin järkiään on ne isännät kadonnu kyläkuvasta missä on ropotti lypsämässä työn kuva kuulemma muuttuu... onko ne sitten siellä navetan sohvalla päivystämässä...
Sitten viimeistään kun lomitus ajetaan täysin alas niin kannattaa pitää kiinni niistä hyvistä tekijöistä ja vaikka kolme tilaa palkkaisi yhden työntekijän joka olis viikon tilalla joka tilalla töissä ja kuukaudessa jäis vielä viikko vapaatakin työntekijälle. Ei pitäisi olla paha rasti palkka hoitaa noin ja vapaatakin sais viikon kerran kuussa.
-
Kyllä tollainen kimppa työntekijä olisi varmasti hyvä systeemi ei noi palkka kulut ois niin kovia tilaa kohti. mutta mistä niitä innokkaita tekijöitä löytyy. Ja jonkun pitäissaada aikaiseksi ruveta sitä kimppaa kasaamaan. Voishan toi mennä niinkin että pienemmällä tilalla olis sen viikon ja isommalla kaksi.
-
Kyllä tollainen kimppa työntekijä olisi varmasti hyvä systeemi ei noi palkka kulut ois niin kovia tilaa kohti. mutta mistä niitä innokkaita tekijöitä löytyy. Ja jonkun pitäissaada aikaiseksi ruveta sitä kimppaa kasaamaan. Voishan toi mennä niinkin että pienemmällä tilalla olis sen viikon ja isommalla kaksi.
Lähes 50 hakemusta tuli Ukrainasta kun pistin maataloustyöntekijän paikan hakuun
-
Lähes 50 hakemusta tuli Ukrainasta kun pistin maataloustyöntekijän paikan hakuun
...ja porukan älykkäin on patalaiska.
-
Lähes 50 hakemusta tuli Ukrainasta kun pistin maataloustyöntekijän paikan hakuun
...ja porukan älykkäin on patalaiska.
Kukapa viisas töitä tekee, rajansa se on älykkyydelläkin. Parhaat osaavat käyttää sen välttyäkseen ikävältä työnteolta.
-
Lähes 50 hakemusta tuli Ukrainasta kun pistin maataloustyöntekijän paikan hakuun
...ja porukan älykkäin on patalaiska.
Kukapa viisas töitä tekee, rajansa se on älykkyydelläkin. Parhaat osaavat käyttää sen välttyäkseen ikävältä työnteolta.
tulihan se sieltä. kiitos
-
Tuossa tulee robotti ja asema navetan ero hyvin esille. Asema navetalla tehdään muut hommat lypsyn ohella, robottinavetassa "lypsy" muiden hommien sivussa.
-
Tuossa tulee robotti ja asema navetan ero hyvin esille. Asema navetalla tehdään muut hommat lypsyn ohella, robottinavetassa "lypsy" muiden hommien sivussa.
Ero on vaan se, että pidemmän päälle lypsytyö on paljon kuluttavampaa kuin muut työt.
Ja "lypsytyöhön" menee 0-10% työajasta robonavetassa.
-
Tuossa tulee robotti ja asema navetan ero hyvin esille. Asema navetalla tehdään muut hommat lypsyn ohella, robottinavetassa "lypsy" muiden hommien sivussa.
Jokainen valitsee oman mieleisensä lypsymuodon. Piste ropolalle. Jos oikein helepolla haluaa päästä niin silloin on luovuttava karjasta kokonaan.